Marjastus ja sienestys: poiminta-ajat, jokaisenoikeudet ja retken suunnittelu

Missä marjastus ja sienestys ovat sallittuja?

Ympäristöministeriön mukaan luonnonmarjoja ja sieniä saa poimia jokaisenoikeudella. Maanomistajan lupaa ei tarvita, mutta oikeus ei ulotu pihamaille, istutuksille eikä viljelyksessä oleville pelloille. Minulle tämä on kohteen valinnan lähtökohta: poimintaretkeä suunnitellessa erotan toisistaan luonnossa liikkumisen ja alueet, jotka ovat jonkun pihapiiriä tai viljelykäytössä.

Kohteen omat säännöt löytyvät Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelusta. Metsähallituksen mukaan marjastus ja sienestys ovat kansallispuistoissa sallittuja, mutta joillakin suojelualueilla voi olla rajoituksia. Pelkkä suojelualueen nimi ei siksi riitä suunnitelman pohjaksi, vaan kohteeksi valitun alueen säännöt on tarkistettava.

Marjojen ja sienten poimiminen on eri asia kuin muu luonnonmateriaalien kerääminen. Sammalta, jäkälää tai maa-ainesta ei saa ottaa. Kasvavia puita ei saa kaataa tai vahingoittaa, eikä kuivunutta tai kaatunutta puuta saa ottaa. Suojelualueilla kasvien ja kasvinosien kerääminen on pääsääntöisesti luvanvaraista.

Kaikki sivut: Marjastus ja sienestys

1. Kantarelli✎
2. Mustikka✎
3. Puolukka✎
4. Suppilovahvero✎
5. Herkkutatti
6. Karpalo
7. Korvasieni
8. Lakka eli hilla
9. Marjakalenteri: milloin marjat kypsyvät✎
10. Haaparousku
11. Juolukka
12. Kangasrousku
13. Kauppasienet
14. Mesimarja
15. Metsävadelma
16. Mustatorvisieni
17. Sienikalenteri: milloin sienet kasvavat✎
18. Suippumyrkkyseitikki
19. Variksenmarja

Milloin marjastus alkaa ja mitä keskikesällä kypsyy?

Metsähallituksen marjastuskalenterissa ahomansikka kypsyy ensimmäisenä, heinäkuun alussa. Lakan poimintakausi alkaa heinäkuun puolivälissä ja jatkuu elokuun alkupuoliskolle. Mesimarjan kausi puolestaan ulottuu heinäkuun puolivälistä elokuun loppuun. Käytän näitä ajankohtia retken hahmotteluun: valitsen ensin kiinnostavan marjan ja vasta sitten mietin, millaisen poimintaretken haluan tehdä.

Metsähallituksen mukaan mustikan poimintakausi alkaa heinäkuun puolenvälin jälkeen ja jatkuu syyskuun alkuun. Se on minulle luonteva loppukesän suunnittelun kiintopiste. En kuitenkaan yritä sovittaa jokaista marjaa samaan ajankohtaan, vaan annan poimittavan marjan vaikuttaa siihen, milloin retki tuntuu ajankohtaiselta.

Heinäkuun lopussa alkavat myös vadelman ja juolukan poimintakaudet. Vadelmaa poimitaan elokuun ajan, kun taas juolukan kausi jatkuu syyskuun puoliväliin. Samoihin aikoihin alkava variksenmarjojen poimintakausi ulottuu lumentuloon asti. Lillukan kausi alkaa heinäkuun lopussa ja kestää syyskuuhun.

Mitä marjoja voi poimia loppukesällä ja syksyllä?

Elokuussa kypsyvien marjojen joukkoon kuuluvat puna- ja mustaherukka sekä karviainen. Taikinamarjan poimintakausi alkaa elokuussa ja jatkuu syyskuun alkupuolelle. Riekonmarjan satoaika ulottuu elokuun lopusta syyskuun loppuun, pihlajanmarjan puolestaan elokuun lopusta lokakuuhun. Minulle loppukesän marjakalenteri on ennen kaikkea tapa huomata, ettei marjastus tarkoita vain yhtä lyhyttä hetkeä.

Puolukan poimintakausi alkaa syyskuun alussa ja jatkuu lokakuun puoliväliin. Metsähallituksen mukaan puolukka on Suomen luonnonmarjoista satoisin. Sen sato on myös mustikan satoa varmempi, sillä puolukka kukkii pari viikkoa myöhemmin. Tämä tekee puolukasta oman syksyn suunnittelussani selkeän poimittavan, ei kuitenkaan lupausta tietyn retken saaliista.

Karpaloita voi poimia syyskuun lopulta lumentuloon asti ja seuraavana keväänä heti lumen sulettua. Luonnonvaraisen tyrnin keruun voi aloittaa lokakuussa. Syksyn suunnitelmaa tehdessäni katson siksi myös marjakohtaista kauden loppua, en ainoastaan sen alkua.

Milloin sienestyskausi alkaa ja kuinka pitkään se jatkuu?

Marttaliiton mukaan sienikausi alkaa keväällä, kun korvasienet nousevat lumen sulettua. Niiden jälkeen tulevat haperot, keltavahverot ja herkkutatit. Sienestystä ei siis tarvitse ajatella vain syksyn asiana. Omassa retken suunnittelussani erotan silti toisistaan yleisen sienikauden ja sen lajin kauden, joka juuri sillä kertaa kiinnostaa.

Kantarellin eli keltavahveron esiintymisaika on Marttaliiton mukaan kesäkuun lopusta syyskuun loppuun. Se esiintyy yleisesti lähes koko maassa. Kun mietin loppukesän poimintaretkeä, tämä on käyttökelpoinen ajallinen kehys: voin valita, lähdenkö ensisijaisesti marjojen vai sienten vuoksi, vaikka niiden kaudet osuvatkin osittain yhteen.

Suppilovahveroiden satokausi jatkuu syksyyn, ja niitä voi usein poimia lumentuloon asti. Minulle tämä antaa syksyn retkisuunnitteluun oman jatkonsa. En niputa kaikkia sieniä samaan sesonkiin, vaan tarkastelen kiinnostavaa lajia erikseen ja päätän retken painotuksen sen mukaan.

Sienikalenteria käytän ajankohdan hahmottamiseen. Se auttaa valitsemaan, mihin aiheeseen perehdyn ennen retkeä ja mitä varten olen lähdössä. Minulle sopii paremmin rajattu suunnitelma kuin ajatus siitä, että samalla kertaa pitäisi etsiä kaikkea mahdollista. Poimintaretken kiinnostavuus ei myöskään riipu siitä, kuinka monta lajia saan liitettyä sen tavoitteisiin.

Voiko marja- tai sienisatoa ennustaa kalenterista?

Poiminta-ajat ovat yleisiä, ja ne vaihtelevat alueittain ja vuosittain. Pidän kalenteria suunnittelun apuna, en lupauksena valmiista sadosta. Minulle ero on käytännöllinen: ajankohta kertoo, mitä voisin tavoitella, mutta en päätä retken onnistumista etukäteen sen perusteella, paljonko haluaisin poimia.

Lakan eli hillan sato vaihtelee Metsähallituksen mukaan paljon sekä vuosittain että alueittain. Paras sato saadaan yleensä Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Jos suunnittelen retkeä lakan vuoksi, tarkastelen siis sekä marjan poimintakautta että alueellista satovaihtelua. Pelkkä kalenterin oikea kohta ei ole minulle riittävä syy odottaa runsasta saalista.

Myös sienisadot vaihtelevat vuosittain. Ruokaviraston mukaan runsassatoisena vuonna ruokasieniä kerätään yli 16 miljoonaa kiloa, heikoimpina vuosina vain hiukan yli 3 miljoonaa kiloa. Koko maan keruumäärien ero havainnollistaa, miksi en käytä edellistä kautta tulevan retken mittapuuna.

Miten valitsen poimintaretken kohteen ja reitin?

Aloitan omasta toiveestani: haluanko käyttää retken ennen kaikkea poimimiseen vai kulkemiseen? Marjastuksessa ja sienestyksessä minua kiinnostaa usein juuri pysähtyminen. Silloin en rakenna suunnitelmaa sen varaan, että reitistä pitäisi saada mahdollisimman pitkä. Valitsen mieluummin retkelle yhden selkeän tarkoituksen kuin monta keskenään kilpailevaa tavoitetta.

Seuraavaksi yhdistän toiveen poimintakauteen. Jos mielessä on tietty marja tai sieni, aloitan sen omasta ajankohdasta. Jos taas lähtöpäivä on jo päätetty, katson, mikä poimittava sopii siihen. Tämä järjestys auttaa minua pitämään suunnitelman konkreettisena: joko laji ohjaa ajankohtaa tai ajankohta ohjaa lajin valintaa.

Reittitiedot ja alueen säännöt löytyvät Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelusta. En valitse poimintaretkeä pelkän reitin nimen perusteella. Minulle olennaista on, että retken ajatus ja kohteen sallitut käyttötavat sopivat yhteen. Sen jälkeen voin päättää, kuinka paljon painoa annan kulkemiselle ja kuinka paljon poimimiselle.

Oman kokemukseni perusteella pidän eniten suunnitelmasta, jota ei ole ahdettu täyteen. Marjastus tai sienestys saa olla retken pääasia. En tarvitse sen rinnalle erillistä tavoitelistaa, vaan haluan jättää aikaa juuri sille tekemiselle, jonka vuoksi olen lähtenyt.