Sienikalenteri: milloin sienet kasvavat – korvasienet, kantarellit ja suppilovahverot

Milloin sienikausi alkaa keväällä?

Minulle sienivuosi alkaa keväällä, kun lumet ovat sulaneet ja maasto alkaa kuivua. Marttaliiton tietoiskun mukaan ensimmäisenä keväällä nousevat korvasienet, heti kun lumi on sulanut.

Pidän tätä järjestystä mielessä, kun suunnittelen kevään retkiä Kuopion seudulla. En poimi mitään, mitä en tunne varmasti, sillä Ruokavirasto neuvoo poimimaan vain niitä sieniä, joiden varmasti tietää olevan syötäviä.

Kevään jälkeen vuorossa ovat Marttaliiton mukaan haperot, keltavahverot ja herkkutatit. Yleisestä marjojen ja sienten poiminnasta kirjoitan erikseen, koska marjojen ja sienten rytmi kulkee minulla käsi kädessä läpi kesän.

Milloin kantarelli ja herkkutatti kasvavat?

Kesä on minulle kantarellien ja tattien aikaa. Marttaliiton tietoiskun mukaan keltavahvero eli kantarelli esiintyy yleisesti lähes koko maassa kesäkuun lopusta aina syyskuun loppuun saakka.

Seuraan itse juuri tätä jaksoa tarkimmin. Kun kantarellin kausi on käynnissä, teen lähes joka viikonloppu päiväretken ja tarkistan tutut paikat. Marttaliiton mukaan samaan kesän vaiheeseen kuuluvat myös haperot ja herkkutatit korvasienten jälkeen.

Herkkutatit ovat minulle syksyn arvokkainta satoa. Ruokaviraston mukaan herkkutatit ovat kaupallisesti tärkein sieniryhmä ja merkittävä vientituote. Runsassatoisena sienivuonna Ruokaviraston mukaan ruokasieniä kerätään talteen yli 16 miljoonaa kiloa, heikoimpina vuosina vain hiukan yli 3 miljoonaa kiloa.

Kuinka pitkään syksyllä voi poimia sieniä?

Syksy on minun sienivuoteni pisin ja rauhallisin vaihe. Marttaliiton tietoiskun mukaan satokausi jatkuu syksyyn, ja usein lumen tuloon saakka voi poimia suppilovahveroita.

Juuri suppilovahveroiden takia pidän korin esillä myöhään. Mustatorvisieni kuuluu myös Ruokaviraston suositeltavien ruokasienten listaan, ja se tuo vaihtelua myöhäissyksyn retkiin.

Hyväksyn sen, että sienisadot vaihtelevat vuosittain Marttaliiton mukaan. Yhtenä syksynä kori täyttyy nopeasti, toisena saan kävellä pitkään. Siksi kirjaan ylös, mitä löysin ja milloin, jotta opin tuntemaan omat paikat.

Mitkä sienet kuuluvat suositeltaviin ruokasieniin?

Käytän apuna Ruokaviraston ohjeellista listausta suositeltavista ruokasienistä. Aiemmin kauppasienten poiminta ja myynti oli viranomaisten säätelemää, ja Evira ylläpiti ruokasieniasetuksen mukaista kauppasieniluetteloa. Kansallinen ruokasieniasetus kumottiin 1.7.2012, ja sen jälkeen Ruokavirasto on ylläpitänyt ohjeellista listausta.

Listalle sienet oli hyväksytty sen perusteella, että ne olivat helppo tunnistaa eikä niitä voinut helposti sekoittaa myrkyllisiin näköislajeihin. Ruokaviraston mukaan elintarvikealan toimija vastaa siitä, että pitää kaupan vain turvallisia elintarvikkeita.

Ruokaviraston suositeltavia ruokasieniä ovat herkkutatit, kangastatti, punikkitatit, voitatti, haaparouskut, kangasrousku, karvarousku, leppärouskut, isohapero, kangashapero, keltahapero, viinihapero, mustavahakas, kehnäsieni, keltavahvero eli kantarelli, suppilovahvero, mustatorvisieni, lampaankääpä, vaaleaorakas, huhtasienet, tuoksuvalmuska ja viljellyt ruokasienet. Kerron kauppasienistä ja suositeltavista ruokasienistä tarkemmin omalla sivulla. Jos epäilen syöneeni myrkyllisiä sieniä, Ruokavirasto neuvoo kysymään toimintaohjeita Myrkytystietokeskuksesta.

Olen koonnut kangasrouskun tuntomerkeistä, kasvupaikoista, kaudesta ja käsittelystä lisää tietoa kangasrouskua käsittelevälle sivulle.