Metsävadelma: kasvupaikat, kausi ja tunnistaminen

Missä metsävadelma kasvaa?

Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan vadelma on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa Oulun korkeudelle saakka. Pohjoisempana sitä on paikoittain ja Lapissa se on harvinainen.

Minulle tutuinta marjamaastoa ovat mustikan viihtymät kankaat, mutta vadelmaa etsin avoimemmilta paikoilta. Se kasvaa lehtomaisilla ja tuoreilla kankailla, metsien reunamilla, hakkuuaukeilla ja tienvarsilla sekä muilla avoimilla paikoilla.

Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat valoisat hakkuuaukiot, sähkölinjojen alusmaat, ojien reunat, purojen ja jokien varret, merenrannat, metsänlaidat ja tienvarret. En ole vielä ehtinyt antaa metsävadelman poiminnolle omaa sivua reittivihkooni, joten se on listallani Marjojen ja sienten kauden suunnitelmissa.

Milloin metsävadelma kypsyy poimittavaksi?

Vadelman poimintakausi alkaa heinäkuun lopussa ja jatkuu koko elokuun. Marttojen mukaan herkulliset, tuoksuvat marjat ovat kypsiä poimittavaksi heinä-elokuussa.

Minä ajoitan marjaretkeni usein niin, että samalla reissulla ehtii poimia kypsinä sekä alkukesän että loppukesän lajeja. Heinäkuun loppu on minulle kiireistä aikaa, kun lakka eli hilla alkaa olla ohi ja metsävadelma tulee vuoroon.

Seuraan kypsymistä paikan päällä maistamalla muutama marja kerrallaan, en kalenteripäivän perusteella. Saman viikonlopun sienikierroksella saatan jo katsoa, joko kantarelli on noussut.

Mistä tunnistan metsävadelman kasvuston?

Vadelman versot ovat piikkisiä ja kaksivuotisia. Minä tunnistan kasvuston parhaiten juuri piikkisistä versoista valoisalla aukiolla, vaikka marjoja ei vielä olisi näkyvissä.

Koska vadelma on valokasvi, sen sato vähenee huomattavasti, kun kasvupaikalle kasvaa varjostavia puita ja pensaita. Siksi palaan mieluummin avoimina pysyneille paikoille kuin umpeen kasvaneeseen metsään.

Syksyn tullen samat reunamat vaihtuvat sienimaastoksi, ja silloin koriin päätyy marjojen sijaan esimerkiksi herkkutatti. Minä kirjaan marjapaikat ylös, jotta löydän valoisat aukiot uudelleen seuraavana kesänä.

Minä vertailen syksyn sienilöytöjä mielelläni ohjeeseen Kangasrousku: tuntomerkit, kasvupaikat, kausi ja käsittely.