Kauppasienet: suositeltavat ruokasienet, historia ja turvallinen poiminta

Mitä kauppasienet tarkoittavat nykyään?

Minulle kauppasienet oli pitkään tuttu sana toripöydistä ja sienikirjoista. Ruokaviraston mukaan kauppasienten poiminta ja myynti oli Suomessa pitkään viranomaisten säätelemää ja valvomaa.

Evira, nykyinen Ruokavirasto, ylläpiti ruokasieniasetuksen 489/2006 mukaista kauppasieniluetteloa. Kansallinen ruokasieniasetus kumottiin 1.7.2012.

Kumoamisen jälkeen Ruokavirasto on ylläpitänyt ohjeellista listausta suositeltavista ruokasienistä. En ole käyttänyt tätä listaa myynnin tukena, mutta retkisuunnittelussa se auttaa minua rajaamaan, mihin lajeihin keskityn. Yleistä tietoa sienestyksestä on sivulla marjat ja sienet.

Mitkä sienet ovat suositeltavia ruokasieniä?

Ruokaviraston suositeltavia ruokasieniä ovat herkkutatit, kangastatti, punikkitatit, voitatti, haaparouskut, kangasrousku, karvarousku, leppärouskut, isohapero, kangashapero, keltahapero ja viinihapero.

Listalla jatkavat mustavahakas, kehnäsieni, keltavahvero eli kantarelli, suppilovahvero, mustatorvisieni, lampaankääpä, vaaleaorakas, huhtasienet, tuoksuvalmuska ja viljellyt ruokasienet.

Minä opettelen näitä ryhmä kerrallaan. Kantarelli on minulle tutuin aloituslaji, koska keltavahvero eli kantarelli erottuu hyvin maastossa. Suppilovahveron kohdalla muistan, että mukana saa olla kosteikkovahveroa, ja vaaleaorakkaan joukossa rusko-orakasta.

Miksi juuri nämä lajit valittiin listalle?

Sienet oli hyväksytty luetteloon, koska ne oli helppo tunnistaa eikä niitä voinut helposti sekoittaa myrkyllisiin näköislajeihin. Tämä ajatus on minusta edelleen hyvä ohje tavalliselle poimijalle.

Ruokaviraston mukaan herkkutatit ovat kaupallisesti tärkein sieniryhmä ja merkittävä vientituote. Se näkyy myös siinä, miten paljon herkkutateista puhutaan syksyn sienikeskusteluissa.

Kun pohdin myrkyllisiä näköislajeja, palaan aina perusasioihin. Esimerkiksi suippumyrkkyseitikki muistuttaa minua siitä, miksi otan koriin vain täysin varmoja lajeja. Elintarvikelain 297/2021 mukaan elintarvikealan toimija vastaa siitä, että pitää kaupan vain turvallisia elintarvikkeita.

Miten käytän suosituslistaa omilla sieniretkillä?

Käytän Ruokaviraston listausta omana muistilistanani. Valitsen etukäteen kaksi tai kolme lajia, jotka kertaan ennen metsään lähtöä, ja jätän epävarmat sienet metsään.

Torilla ostaessani katson, että myynnissä ovat tutut suositeltavat lajit. Kotona vertaan saalista listaan ja kirjaan reittivihkooni vain sen, minkä tunnistin varmasti.

Ruokavirasto neuvoo poimimaan vain niitä sieniä, joiden varmasti tietää olevan syötäviä. Ruokavirasto muistuttaa myös, että ruokasienten joukossa on sieniä, jotka käsittelemättöminä ovat myrkyllisiä. Jos epäilen syöneeni myrkyllisiä sieniä, Ruokavirasto neuvoo kysymään toimintaohjeita Myrkytystietokeskuksesta. Marjojen poimintaa suunnittelen erikseen, esimerkiksi mustikan, puolukan ja mesimarjan kautta.