Hossan kansallispuisto: reitit, yöpyminen ja retken lähtöpaikat

Missä Hossan kansallispuisto sijaitsee ja millaista siellä on?

Hossan kansallispuisto ulottuu Kuusamon, Suomussalmen ja Taivalkosken alueelle. Maakuntia ovat Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. Vuonna 2017 perustetun puiston pinta-ala on 111 neliökilometriä. Kun katselen eri kansallispuistojen retkivaihtoehtoja, Hossassa minua kiinnostaa erityisesti harjujen, pienten vesien ja vanhojen kulttuurijälkien yhdistelmä.

Maiseman runkona ovat jääkauden muodostamat harjut. Järviä ja lampia on yli sata, ja monet niistä ovat suppalampia. Vedet ovat pääosin karuja ja kirkkaita, mutta joukossa on myös tummia suolampia. Harjujen pohjavesi purkautuu järvien pohjassa olevista lähteistä. Mäntykankaiden rinnalla on soita, puroja ja lähteikköjä.

Julma-Ölkyn rotkojärvi on muodostunut kallioperän liikkeissä syntyneeseen murroslaaksoon. Järvi on noin kolme kilometriä pitkä, ja kallioseinämä kohoaa sen pinnasta jopa 50 metriä. Värikallion maalaukset puolestaan ovat ainakin 3500 vuotta vanhoja. Hossan erityisyys ei siis ole vain harjumaisemassa: mukana ovat myös jyrkät kalliot ja ihmisen pitkä historia.

Muikkupuro näyttää maiseman pienemmässä mittakaavassa. Se on kapea, hiekkapohjainen ja erittäin kirkasvetinen puro, joka yhdistää Iso-Valkeaisen ja Keski-Valkeaisen.

Reitit taulukkona

Pituudet: Metsähallituksen Luontoon.fi, tarkistettu 12.11.2026. Tarkista ajantasaiset reittitiedot ja poikkeukset ennen lähtöä.

Mitkä Hossan reitit valitsisin päiväretkelle?

Päiväretkeä varten aloittaisin reitin pituudesta ja siitä, haluanko lyhyen kävelyn vai pidemmän kierroksen. Hossan polut ovat pääosin helppokulkuisia, mutta tämä yleiskuvaus ei tarkoita, että jokainen reitti olisi samanlainen. Esteettömiksi merkityt vaihtoehdot on erotettu muusta reittivalikoimasta.

• Hakokosken hujaus, 4,9 km: vaihtoehto lyhyempää päiväretkeä suunnittelevalle.
• Ölökyn ylitys, 5,3 km: pituutensa puolesta päiväretken vaihtoehto.
• Värikallion kaarros, 7,3 km: keskipitkä vaihtoehto Hossan reittivalikoimassa.
• Huosiuksen huikonen, 7,9 km: hieman pidempi kävelyreitti.
• Ölökyn ähkäsy, 9,4 km: pidempää päiväretkeä harkitsevalle.
• Laukkujärven lenkki, 10,2 km: vaihtoehto pidemmälle kävelypäivälle.
• Kokalmuksen kierros, 13,3 km: näistä päiväretkivaihtoehdoista pisin.

Lyhyempiä vaihtoehtoja ovat Huosilammen esteetön reitti, 1,5 kilometriä, sekä vaativat esteettömät reitit Lihapyörre, 0,5 kilometriä, Iikoski–Huosilampi, 2,4 kilometriä, ja Muikkupuron mutka, 3,2 kilometriä. Vaativa esteetön reitti ja esteetön reitti ovat eri luokituksia, joten pitäisin nimitykset mukana myös retkisuunnitelmassa.

Pelkkä kilometrimäärä ei ole oma perusteeni valita pisintä vaihtoehtoa. Minulle lyhytkin reitti voi olla koko päiväretken pääasia. Hossassa valinnanvaraa on niin lyhyeen kävelyyn kuin selvästi pidempään kierrokseen, eikä kaikkia kohteita tarvitse mahduttaa samaan retkeen.

Miten suunnittelisin pidemmän vaelluksen ja milloin lähtisin?

Hossan kansallispuistossa on reittiverkostoa yhteensä noin 90 kilometriä. Nimettyjä reittejä voi yhdistää yhdyspoluilla pitkiksi vaellusreiteiksi. Pidemmän retken suunnittelussa minua kiinnostaa juuri tämä: matkan ei tarvitse jäädä yhden nimetyn kierroksen mittaiseksi.

Itärajan retkeilyreitti Hossa–Martinselkonen on 55,4 kilometriä pitkä. Se on vaihtoehto silloin, kun etsin päiväretkeä pidempää reittiä.

Valitsisin tavalliselle kävelyretkelle sulan maan ajan. Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelun mukaan Hossan kävelyreiteillä ei ole talvikunnossapitoa, ja ne ovat kuljettavissa vain sulan maan aikana. Talveksi alueella on erillinen talvireittiverkosto, jonka ylläpito aloitetaan lumi- ja jäätilanteen salliessa.

Talvireiteistä Muikkupuron erämaareitti on 3,1 kilometriä ja Värikallion erämaareitti 6,8 kilometriä pitkä. Hiihtoon alueella on noin 40 kilometrin retkilatuverkosto. Talviretkeä en siis suunnittelisi suoraan kesäisen kävelyreitin pohjalta. Varustelista retkelle on sivulla pakkauslistat retkelle. Kohteen reitti- ja sääntötiedot ovat Luontoon.fi-palvelussa.

Missä Hossassa voi yöpyä teltassa tai tuvassa?

Hossassa on laaja autio- ja vuokratupien verkosto. Telttayötä suunnitellessani erotan toisistaan taukopaikan ja sallitun leiriytymispaikan: jokainen laavu tai tulentekopaikka ei automaattisesti tarkoita, että sen viereen saa pystyttää teltan.

Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelun sääntöjen mukaan leiriytyminen on sallittu karttaan ja maastoon merkittyjen tauko- ja tulentekopaikkojen sekä tupien välittömässä läheisyydessä. Lisäksi saa käyttää maastoon merkittyjä leiriytymispaikkoja. Tähän on kuitenkin tärkeät poikkeukset: leiriytyminen ei ole sallittu Iikosken päiväalueella eikä millään Huosilammen tai Keihäslammen tulentekopaikoista ja laavuista.

Jatkonjärvellä on telttailualue. Muikkupurolla puolestaan on laavu, jota Luontoon.fi kuvaa ympärivuotiseksi taukopaikaksi. Nämä ovat eri tyyppisiä retken kiintopisteitä: telttailualue liittyy yöpymiseen, laavu voi palvella myös pelkkää päiväretken taukoa.

Lounatkoskella vanha uittomiesten kämppä on nykyisin vuokrakämppänä. Alueella on myös mylly, uittopato, venevaja ja neulavarasto. Tupayöpymisen rinnalla siellä näkyy siten Hossan vesistöjen käyttöhistoria. Pidemmän vaelluksen suunnittelussa valitsisin ensin yöpymisen muodon ja sovittaisin reittiyhdistelmän siihen, en olettaisi jokaisen taukopaikan sopivan yöksi.

Miten Hossaan pääsee ja mistä retken voi aloittaa?

Hossassa on luontokeskus ja retkeilyneuvontaa. Luontokeskuksen välittömässä läheisyydessä sekä muualla kansallispuistossa on esteettömiä reittejä, kohteita ja majoitustiloja. Minulle luontokeskus olisi luonteva suunnittelun kiintopiste, jos retkeen kuuluu neuvonnan tarve tai esteettömien vaihtoehtojen vertailu.

Jatkonjärven telttailualueelle on pääsy sekä autotietä pitkin että vesitse. Se on konkreettinen saapumisvaihtoehto telttayötä suunnittelevalle. Vesitse saapuminen liittyy Hossan laajempaan melontareitistöön: alueen vesistöt sopivat sekä lyhyempiin että pidempiin melontaretkiin.

Palolampi on nimetty lähtöpaikka, ja siellä on keittokatos. Lähtöpaikan valinnan tekisin vasta valitun reitin jälkeen. Autoilun ja pysäköinnin suunnittelussa käyttäisin Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelun Hossan saapumisohjeita, jotta reitin ja lähtöpaikan yhteys tulee tarkistetuksi samalla.

En rakentaisi samaa saapumissuunnitelmaa kaikille Hossan retkille. Lyhyt esteetön reitti, pidempi vaellus ja vesitse saavutettava telttailualue ovat erilaisia lähtökohtia, vaikka ne kuuluvat saman kansallispuiston retkivalikoimaan.

Mitä sääntöjä tulentekoon, leiriytymiseen ja koiriin liittyy?

Hossan kansallispuisto on luonnonsuojelualue, jossa jokamiehenoikeudet eli jokaisenoikeudet eivät ole sellaisinaan voimassa. Ajantasaiset retkeilysäännöt löytyvät Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelusta. Erityisesti tulenteko ja leiriytyminen ovat sidottuja sallittuihin paikkoihin.

Metsähallituksen ohjeen mukaan tulenteko on sallittu huolletuilla, karttaan ja maastoon merkityillä tulentekopaikoilla. Polttaa saa vain tarkoitukseen varattua, paikalle tuotua puuta. Vastuu on tulen sytyttäjällä. Retkikeitintä saa käyttää siellä, missä liikkuminenkin on sallittua.

Luontoon.fi-palvelun Hossan sääntösivu neuvoo tarkistamaan voimassa olevat varoitukset. Maastopalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty; sääntösivulla poikkeukseksi nimetään Palolammen lähtöpaikan keittokatos. Risukeitintä ei saa käyttää maastopalovaroituksen aikana.

Lemmikit on pidettävä aina kytkettyinä. Koirien jätökset tulee siivota poluilta sivummalle. Leiriytymiseen pätevät erikseen määritellyt paikat ja poikkeukset, joten koiran mukanaolo ei muuta yöpymistä koskevia sääntöjä.

Maastossa ei ole sekajäteastioita. Metsähallitus ohjeistaa viemään mennessä sen, minkä on tuonut tullessaan. Käymälöissäkin on eroja: kuivakäymälään voi laittaa retken biojätettä, mutta imulla tyhjennettävään käymälään ei kuulu muuta jätettä kuin ihmisen omat biotuotokset.

Puistossa saa liikkua myös reittien ulkopuolella. Metsähallitus suosittelee kuitenkin suosimaan reittejä, jotta maasto ei kulu. Tämä sopii omaan tapaani valita retken runko valmiista polkuverkostosta.

Samanlainen jäsennelty polkuverkosto on tarjolla myös muualla: Etelä-Konneveden kansallispuisto on yksi niistä kohteista, jonne valitsisin retkeni rungon valmiista reiteistä.

Samankaltainen polkuverkosto löytyy myös pohjoisesta: Syötteen kansallispuiston reitit ja tuvat ovat tutustumisen arvoisia, jos kaipaa vaihtelua Hossan poluille.

Jos kaipaan rantalomaa polkujen sijaan, suunnittelen myös retkeä meren äärelle: Itäisen Suomenlahden kansallispuiston reitit ja laavut tarjoavat ihanan vastapainon sisämaan vesistöille.