Syötteen kansallispuisto: reitit, tuvat ja pysäköinti

Missä Syötteen kansallispuisto on?

Syötteen kansallispuisto on Taivalkoskella, Posiolla ja Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan puisto on perustettu vuonna 2000 ja sen pinta-ala on 303 km².

Minulle Syöte on vaarojen ja metsien maisema, jossa kuljetaan kuusivaltaisten vaarametsien ja aapasoiden välillä. Kumpuileva maasto tuntuu jaloissa heti, ja reitit on merkitty maastoon keltaisilla maalimerkeillä ja risteyksissä opasteviitoilla.

Pohjoisen kohteista, kuten Oulangan kansallispuistosta ja Hossan kansallispuistosta, Syöte erottuu pyöräily- ja talvireittien määrällä. Kansallispuistot ovat minulle tapa tutustua erilaisiin metsätyyppeihin, ja Syötteellä vanhat kuusimetsät jäivät mieleen.

Reitit taulukkona

Pituudet: Metsähallituksen Luontoon.fi, tarkistettu 12.11.2026. Tarkista ajantasaiset reittitiedot ja poikkeukset ennen lähtöä.

Mitkä reitit sopivat päiväretkeen?

Lyhyeksi päiväretkeksi sopivat seuraavat reitit. Huippupolku on 1,6 km, Pikku-Syötteen luontopolku 1,8 km, Vattukurun polku 2,1 km ja Naavaparran polku 3,1 km.

Hieman pidemmiksi päivämatkoiksi sopivat Pyhityksen polku 3,6 km, Teerivaaran kierros 4,5 km, Soiperoisenpolku 5,1 km ja Kaunislammen kierros 6,4 km. Pytkyn pyrähdys on 10,9 km ja Raatetuvan polku 11,8 km, joten ne ovat jo koko päivän retkiä.

Minä pidän siitä, että lyhyet polut voi yhdistää rauhalliseen taukoon tulentekopaikalla. Korpikolvan polku on 0,5 km pitkä vaativa esteetön reitti. Talvella osa reiteistä toimii lumikenkäreitteinä, esimerkiksi Vattukurun lumikenkäreitti 2,1 km ja Teerivaaran lumikenkäreitti 4,5 km.

Mitkä reitit sopivat pidemmälle vaellukselle?

Useamman päivän mittaiseen vaellukseen Syötteen kansallispuistosta ja Iso-Syötteen retkeilyalueelta löytyy retkeilyreittejä yli 100 km. Minä hahmottelin pidempää reissua kartan kanssa, koska halusin yöpyä välillä tuvassa.

Ahmankierros on 17,9 km, Syötteen kierros 19,3 km ja Toraslammen kierros 28,9 km. Toraslammen talvireitti on 17,3 km. Nämä ovat pituutensa puolesta selvästi pidempiä kuin päiväpolut, ja niille kannattaa varata aikaa ja yöpyminen.

Osalla kesäretkeilyreiteistä saa myös maastopyöräillä, ja Syöte on Metsähallituksen mukaan yksi Suomen parhaista maastopyöräkohteista. Minä kuljin jalan, ja Kuura kulki kytkettynä vierellä. Pakkaamista helpotti oma Pakkauslistat retkelle -muistioni, jonka tarkistan aina ennen lähtöä.

Missä voi yöpyä ja mitä sääntöjä noudattaa?

Yöpymiseen Syötteellä on laaja tupaverkosto, jossa on vuokra-, autio- ja päivätupia. Lisäksi leiriytyminen on retkeily- ja luontomatkailuvyöhykkeillä sallittu vain telttailualueilla, muualla leiriytymispaikan saa valita vapaasti. Minä yövyin autiotuvassa ja teltassa eri reissuilla.

Tulenteko on sallittu vain huolletuilla, karttaan ja maastoon merkityillä tulentekopaikoilla, ja paikalle tuotua puuta käyttäen. Tarkistan aina voimassa olevan maastopalovaroituksen ennen tulentekoa. Maastopalovaroituksen aikana avotulen teko on kielletty kaikkialla, kielto ei koske hormilla varustettuja tulisijoja.

Kansallispuisto on luonnonsuojelualue, jossa jokamiehenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa. Jokamiehenoikeudet kannattaa siksi kerrata kansallispuiston ohjeiden rinnalla. Roskia varten tuon repussa roskapussin, sillä maastossa ei ole sekajäteastioita. Lemmikit pidetään aina kytkettynä, koiran jätökset siivotaan poluilta sivummalle ja koiran saa tuoda kansallispuiston kaikkiin tupiin. Samalla reissulla mietin, miten erilainen Rokuan kansallispuiston harjumaisema on Syötteen vaaroihin verrattuna.

Mikä Syötteen luonnossa on erityistä?

Syötteen luontoa kuvaavat vanhat vaarametsät, aapasuot ja talven tykkylumi. Rinnesuot ovat Syötteen erikoisuus. Ne ovat yksi aapasoiden muoto ja vaativat syntyäkseen viileän ja kostean ilmaston.

Talvi kestää Syötteellä 6–7 kuukautta, ja hanget ovat parhaimmillaan puolentoista metrin paksuiset. Yhden kuusen oksilleen keräämä tykky voi painaa henkilöauton verran. Hiihtoon on huollettuja latuja toista sataa kilometriä, joista kansallispuistossa kulkee lähes 40 kilometriä.

Linnuista erityinen on sinipyrstö, joka on vain noin 14 senttimetrin pituinen ja painaa alle 20 grammaa. Jopa 10 prosenttia Suomen sinipyrstöistä arvellaan elävän Syötteellä. Hyviä paikkoja havaitsemiseen ovat Romevaara, Ahmavaara ja Maaselän seutu. Liito-orava elää Syötteellä levinneisyytensä läntisellä ja pohjoisella rajalla.

Liito-oravan elinpiiri jäi pyörimään mieleeni, joten kurkkaan seuraavaksi Salamajärven kansallispuiston reitteihin ja yöpymiseen.