Päijänteen kansallispuisto: reitit, yöpyminen ja pysäköinti

Missä Päijänteen kansallispuisto on?

Päijänteen kansallispuisto sijaitsee eteläisellä Päijänteellä Asikkalan, Padasjoen ja Sysmän alueella Päijät-Hämeessä. Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan pääosa puiston saarista on Padasjoen edustalla, Pulkkilanharju kuuluu Asikkalaan ja puistoon kuuluu saaria myös Etelä-Päijänteen itäosista, muun muassa osa Sysmän Päijätsalosta.

Minua kiinnostaa tässä puistossa juuri saaristo. Puisto on perustettu vuonna 1993, sen pinta-ala on 16 km² ja tunnus on selkälokki. Se on osa Salpausselkä UNESCO Global Geoparkia, joten geologia kulkee retkellä koko ajan mukana.

Olen tottunut Kansallispuistot-sivulta tarkistamaan perusasiat ennen uutta kohdetta, ja tässä kohteessa tärkein on kulkutapa. Suurimpaan osaan Päijänteen kansallispuistoa pääsee ainoastaan vesitse omalla veneellä tai meloen. Pulkkilanharjun luontopolulle pääsen sen sijaan ilman vesille lähtöä, mikä tekee siitä minulle luontevan ensimmäisen tutustumiskohteen.

Reitit taulukkona

Pituudet: Metsähallituksen Luontoon.fi, tarkistettu 12.11.2026. Tarkista ajantasaiset reittitiedot ja poikkeukset ennen lähtöä.

Mitkä reitit sopivat päiväretkeen?

Päiväretkeen minulle sopisivat parhaiten Pulkkilanharjun reitit. Pulkkilanharju luontopolku on 2,4 km ja Pulkkilanharju polku on 4,8 km. Luontoon.fi-sivun mukaan Pulkkilanharjun luontopolku alkaa Karisalmen sillan kupeesta, ja tie numero 314 Vääksystä Sysmään kulkee Pulkkilanharjun kautta.

Pidemmäksi päiväretkeksi tai yön yli -retken osaksi olen merkinnyt Kelvenne polun, joka on 10,3 km. Kelventeen saaren läpi kulkee merkitty retkeilyreitti, ja saari on puiston sydän. Padasjoen laivarannasta lähtee lisäksi Päijänne-Ilves-yhdysreitti Evon retkeilyalueen Ilvesvaellus-reitille, mutta sitä en suunnittele vielä ensimmäiselle kerralle.

Harjumaisemien vertailukohteeksi sopii esimerkiksi Isojärven kansallispuisto, mutta täällä 2–5 kilometrin helppokulkuinen polku tuntuu hyvältä tavalta aloittaa. Merkittyjä patikointireittejä on 2–30 km, helpoista keskivaativiin, joten valitsisin kelin ja aikataulun mukaan lyhyemmän tai pidemmän Pulkkilanharjun kierroksen.

Missä voi yöpyä ja pysäköidä?

Yöpyminen Päijänteellä tarkoittaa laavuja ja telttailualueita. Leiriytyminen on sallittu ainoastaan erikseen merkityillä telttailualueilla ja laavuilla enintään kaksi yötä kerrallaan. Sama sääntö koskee myös veneellä tapahtuvaa leiriytymistä retkisatamissa ja rannoilla.

Telttailualueiden nimistä olen kirjoittanut listalleni Kirkkosalmen, Iso-Lammassaaren, Hinttolanhiekan, Likolahden, Kyyränlahden, Höysniemen, Hietasaaren, Vähä Haukkasalon, Nimettömän, Lietsaaren ja Isohiedan. Kirkkosalmen taukopaikalla on esteettömiä palveluita. Retkisatamassa saa pitää venettä enintään 2 vuorokautta.

Pysäköinnistä minulla on tiedossa Päijätsalo pysäköintialue osoitteessa Sorolantie 28, 19700 Sysmä, jossa on tilaa noin 7 autolle. Pyörällä pääsee myös Päijätsalon tulentekopaikalle ja luontotornille sekä Höysniemen tulentekopaikalle. Pakkaamista mietin samalla tavalla kuin muillekin reissuille, ja kurkkaan usein Pakkauslistat retkelle-sivua ennen lähtöä.

Mitä sääntöjä Päijänteellä on?

Päijänteen kansallispuisto on luonnonsuojelualue, jossa retkeilyä ohjataan järjestyssäännöllä. Jokaisenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa kansallispuistoissa. Marjojen ja ruokasienten poimiminen on sallittu liikkumisrajoitukset huomioiden, mutta villiyrttien kerääminen on kielletty.

Tulenteko on sallittu vain sitä varten osoitetuilla paikoilla. Maastopalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty kaikilla Päijänteen kansallispuiston tulentekopaikoilla. Retkikeittimen käyttö on sallittu siellä, missä liikkuminenkin on sallittu.

Lemmikit ovat tervetulleita, mutta ainoastaan kytkettynä. Alueen maastokohteissa ei ole jätteiden keräysastioita, joten tuon roskapussin ja vien roskat mennessäni. Puhelinverkon katvealueisiin kannattaa varautua paperikartalla ja kompassilla. Linnuston pesimärauhan vuoksi osalle saarista on maihinnousu- ja liikkumisrajoituksia, jotka tarkistan Luontoon.fi-sivulta ennen retkeä. Siksi luen myös Jokamiehenoikeudet-ohjeet eri tavalla kuin kotimetsissä, ja vesiretkeilystä kiinnostuneelle sopii vertailukohteeksi myös Koloveden kansallispuisto.

Mikä luonnossa on erityistä?

Minulle puiston erikoisuus on harjusaarten ketju. Hinttolanselän ja Tehinselän välillä oleva harjusaarten ketju on mittava ja maisemallisesti merkittävä. Mahtavin harjusaari on 8 kilometriä pitkä Kelvenne, joka kohoaa paikoin 40 metriä Päijänteen pinnasta.

Kelvenne on Suomen suurimpia ja komeimpia harjusaaria. Saaressa odottavat kirkkaat vedet, hiekkarannat, rehevät harjulehdot sekä laguunimaisen kauniit suppalahdet, kuten Koukunlahti, Karhunkämmen ja Nimetön. Eteläosassa harjujen keskellä on suojainen ja syvä suppalampi, Kelvenneenlampi.

Toinen tunnettu maisemanähtävyys on Pulkkilanharju, joka toimii kansallispuiston kaakkoisena porttina. Päijätsalon korkeimmalta kohdalta avautuu näköala Tehinselälle, ja kalliosaarista suurimmat ovat Iso Lammassaari sekä Haukkasalo. Linnustoon kuuluvat muun muassa kuikka, kalatiira, kaakkuri, tukka- ja isokoskelo sekä harvalukuisena pesivä sääksi. Hiekkarannat laguuneineen ja kalliorannat odottavat veneilijää, melojaa ja päiväretkeilijää, ja puisto sopii kesäisin erityisesti vesiretkeilijöille.

Jos harjumaisemat ja järvimaisemat innostavat, kannattaa tutustua myös Petkeljärven kansallispuistoon, jossa harjupolut kiemurtelevat kauniissa järvimaisemassa.