Etelä-Konneveden kansallispuisto: reitit, yöpyminen ja pysäköinti

Missä Etelä-Konneveden kansallispuisto on?

Etelä-Konneveden kansallispuisto sijaitsee Konneveden ja Rautalammin kunnissa Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan puisto on perustettu vuonna 2014 ja sen pinta-ala on 17 km2.

Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan vesillä veneilet järvenselillä tai melot saaristossa laakeiden silokallioiden ja pystysuorien kallioseinämien lomassa. Retkeilyreiteillä kuljet lehdoissa ja jättiläishaapojen keskellä.

Korkeilta kalliorinteiltä voit ihailla kalasääsken kotimaisemaa. Puiston tunnus on kalasääski, ja Etelä-Konnevedellä sen kanta on keskisen Suomen tihein, jopa parikymmentä paria. Olen tottunut Patvinsuon kansallispuistossa avaraan suomaisemaan, joten täällä korkeuserot ja repaleinen rantaviiva olisivat minulle selvästi erilaisia.

Reitit taulukkona

Pituudet: Metsähallituksen Luontoon.fi, tarkistettu 12.11.2026. Tarkista ajantasaiset reittitiedot ja poikkeukset ennen lähtöä.

Mitkä reitit sopivat päiväretkeen?

Kansallispuiston merkityt reitit soveltuvat eri mittaisille päiväretkille sekä yön yli retkeilyyn. Jylhän Enonniemen alueella on kolme eri pituista, osin päällekkäistä rengasreittiä, joiden pituus on 2,9–16 km. Maasto reiteillä on vaativaa ja korkeuserot suuria.

Lyhyempään päivään valitsisin näistä vaihtoehdoista. Loukkuvuoren lenkki on 2,9 km ja Kalajan kierros on 3,9 km. Molemmat on merkitty keltaisilla maalimerkeillä, ja risteyskohdissa on viitat.

Kalajan pysäköintialueelta Vuori-Kalajan lammelle vie lyhyt, helppokulkuinen reitti. Vuori-Kalajan vaativa esteetön reitti on 0,3 km. Vertailuksi katsoisin myös Leivonmäen kansallispuiston helppoja reittejä.

Pidemmälle retkelle on tarjolla Sisä-Savon retkeilyreitti/Rautalampi, jonka pituus on 86,7 km. Reiteillä ei ole talvisin kunnossapitoa.

Miten sinne pääsee ja missä pysäköidä?

Etelä-Konneveden kansallispuisto sijaitsee Konneveden ja Rautalammin kunnissa kantatien 69 eteläpuolella. Etelä-Konnevedelle on Kuopiosta matkaa noin 80 km ja Jyväskylästä noin 110 km suositeltua reittiä tien 69 kautta.

Huomioithan, että navigaattori ohjaa Jyväskylän suunnasta tultaessa Rautalammin lähtöpisteisiin Myhinpään huonokuntoisen hiekkatien kautta. Metsähallituksen ohjeen mukaan kannattaa kuitenkin ajaa Rautalammin keskustan kautta.

Itse jättäisin auton Kalajan pysäköintialueelle. Kalaja P-alue on osoitteessa Törmälän metsätie 136, 77700 Rautalampi, ja siellä on tilaa noin 50 autolle. Talvikunnossapidossa voi esiintyä viivettä.

Vuori-Kalajan esteettömällä reitillä on esteetön pysäköintialue puomitetun tien päässä. Puomin lukkokoodi pyydetään etukäteen Metsähallitukselta, ja se luovutetaan vain liikuntarajoitteisille. Ennen lähtöä kannattaa katsoa pakkauslistat retkelle.

Missä voi yöpyä ja mitä sääntöjä pitää noudattaa?

Tilapäinen leiriytyminen on sallittu. Leiriytymiseen suositellaan taukopaikkojen läheisyyttä. Yön yli retken suunnittelisin niin, että päivämatkat pysyisivät Enonniemen rengasreittien mitassa.

Tulenteko on sallittu huolletuilla, karttaan ja maastoon merkityillä tulentekopaikoilla käyttäen ainoastaan tarkoitukseen varattua, paikalle tuotua puuta. Tulenteko maastopalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana on kokonaan kiellettyä, myös hormillisissa tulisijoissa.

Etelä-Konneveden kansallispuistossa ei ole sekajäteastioita maastossa. Vie mennessäsi se, minkä toit tullessasi. Pidä lemmikit aina kytkettynä. Kansallispuistossa saa liikkua vapaasti jalan, hiihtäen, soutaen ja meloen rajoitusosia lukuun ottamatta.

Linnuston pesimärauhan turvaamiseksi maihinnousu Mullikkaan, Lanstunluodolle, Lammassalon luodolle ja Taavetinsaariin on kielletty 15.4. ja 31.7. välisenä aikana. Marjojen ja hyötysienten poimiminen on sallittua. Jokamiehenoikeudet eivät sellaisenaan ole voimassa kansallispuistoissa.

Mikä luonnossa on erityistä?

Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan täältä löytyy jylhää vuorimaisemaa, aavoja järvenselkiä, suojaisia saarisokkeloita ja suuria korkeuseroja. Kirkasvetinen Konnevesi on kalasääsken valtakuntaa.

Minua kiinnostavat eniten lehdot. Karujen kalliorantojen takana on sisämaan vehreitä lehtoja. Mannerosassa järven itärannalla vuorottelevat rehevät lehtonotkelmat ja jyrkkärinteiset, jäkälän ja kilpikaarnaisten mäntyjen koristamat kallionlaet.

Rinteiden suojissa on säilynyt vanhoja luonnonmetsiä, joiden valtavat, kaarnarunkoiset haavat tarjoavat elintilaa monille uhanalaisille lajeille. Haapa on metsän avainlaji, jolla elää hyvin monilajinen hyönteisten, jäkälien ja kääpien yhteisö.

Kansallispuistoa ympäröivä eteläinen Konnevesi on säännöstelemättömän Rautalammin reitin kirkasvetinen keskusjärvi. Järven tunnettu syvin kohta syöksyy 57 metrin syvyyteen. Iso-Pyysalon saarelta löydät järven tunnetuimman hiekkarannan kesäpäivien iloksi.

Jos kaipaat vielä yhtä järviretkeilykohdetta, lue lisää Linnansaaren kansallispuiston reiteistä ja laavuista.

Jos järvimaisemien jälkeen kaipaan vaihtelua keidassuomaisemiin, tutustun Torronsuon kansallispuiston reitteihin, laavuihin ja pysäköintiin.