Selkämeren kansallispuisto: reitit, yöpyminen ja säännöt

Missä Selkämeren kansallispuisto on?

Selkämeren kansallispuisto on minun listallani juuri merellisyyden vuoksi. Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan se on Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa, Uudenkaupungin, Kustavin, Pyhärannan, Rauman, Eurajoen, Merikarvian ja Porin alueella.

Puisto on perustettu vuonna 2011 ja sen pinta-ala on 917 km². Pinta-alasta 90 % on vettä. Ulkosaariston karut luodot ja saaret muodostavat 160 km pituisen kapean nauhan, joka ulottuu Merikarvialta Kustaviin.

Vertaan sitä mielessäni muihin kansallispuistoihin, sillä täällä retki suunnitellaan saaristo kerrallaan. Monet saaret sopivat vene- tai melontaretken kohteiksi, mutta niihin järjestetään myös venekuljetuksia. Osaan saarista pääsee myös ilman omaa venettä.

Reitit taulukkona

Pituudet: Metsähallituksen Luontoon.fi, tarkistettu 12.11.2026. Tarkista ajantasaiset reittitiedot ja poikkeukset ennen lähtöä.

Mitkä reitit sopivat päiväretkeen?

Minulle päiväretki tarkoittaa yleensä 0,2–4 kilometrin reittiä, ja sellaisia Selkämerellä on paljon eri saarissa. Lyhyimpiä ovat Rihtniemi lintutornipolku 0,2 km, Langoura, esteetön reitti 0,2 km, Kaarluodon polku 0,3 km, Leveäkari luontopolku 0,3 km ja Nirvon polku 0,5 km.

Hieman pidemmiksi kohteiksi olen merkinnyt Sältöö laavupolun 0,7 km, Kuuskajaskarin geologiapolun 1,1 km, Huhtala lintutorninpolun 1,1 km, Alfredin polun Säpissä 1,3 km, Iso-Enskeri luontopolun 1,5 km ja Iso-Enskerin pohjoispolun 1,6 km.

• Katanpään reitti 2,2 km
• Isokari luontopolku 2,3 km
• Hierkonpolku 2,4 km
• Pihlus-Vesiluoma 3,2 km
• Enäjärven kierros 4,2 km

Porin Preiviikinlahdella kulkee Porin kaupungin ylläpitämiä luontoretkeilyreittejä, jotka kulkevat osittain kansallispuiston alueella. Reittien varsilla on useita luontotorneja ja -lavoja, joista Leveäkarin ja Huhtalan tornit sekä Langouran lava sijaitsevat kansallispuistossa.

Missä voi yöpyä Selkämeren kansallispuistossa?

Kansallispuiston saarilla voi lyhytaikaisesti telttailla. Yöpyminen retkisatamassa on sallittu, ja joissakin saarissa on maksullinen vierassatama. Vältän maihinnousua ja leiriytymistä lintujen pesimäluodoille keväällä ja kesällä.

Koska en ole vielä käynyt täällä, suunnittelisin yöpymisen saari kerrallaan. Katsoisin ensin kuljetuksen tai rantautumisen, sitten lähellä olevan telttailuun sopivan kohdan. Otan mukaan roskapussin, sillä alueella ei ole jäteastioita. Ruoantähteet ja muut biojätteet voi jättää taukopaikan kuivakäymälään. Pakkauslistat retkelle auttavat minua pitämään varusteet kevyinä venematkalle.

Miten saariin pääsee?

Selkämeren kansallispuiston saariin voi rantautua veneellä. Saaristossa on hyvät melontamahdollisuudet. Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan saariin järjestetään myös venekuljetuksia, joten omaa venettä ei välttämättä tarvitse.

Minä lähtisin liikkeelle yhdestä saaresta, esimerkiksi Isokarista, Kylmäpihlajasta, Säpistä tai Katanpäästä. Kolme majakkasaarta Isokari, Kylmäpihlaja ja Säppi kiinnostavat minua eniten. Muistan ottaa mukaan merikartan ja kompassin, sillä Luontoon.fi-sivun mukaan on varauduttava matkapuhelinverkon katvealueisiin.

Mitä sääntöjä pitää noudattaa?

Kansallispuisto on luonnonsuojelualue, ja jokaisenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa kansallispuistoissa. Tutustuin tähän tarkemmin jokamiehenoikeuksien kautta, jotta osaan toimia saarissa oikein.

Tulenteko on sallittu huolletuilla, karttaan ja maastoon merkityillä tulentekopaikoilla käyttäen ainoastaan tarkoitukseen varattua, paikalle tuotua puuta. Tarkistan aina voimassa olevan maastopalovaroituksen ennen tulentekoa. Maastopalovaroituksen aikana tulen saa tehdä vain hormillisissa keittokatoksissa.

Lemmikit ovat tervetulleita kansallispuistoon, mutta ainoastaan kytkettynä. Liikkuminen on sallittu jalan, pyöräillen, hiihtäen, meloen tai veneellä. Lintujen pesimäaikaan 1.5.–15.7. välisenä aikana pysyttelen merkityllä reitillä. Vie roskat mennessäsi, sillä jäteastioita ei ole.

Mikä Selkämeren luonnossa on erityistä?

Luontoon.fi-sivun mukaan Selkämeri on Suomen puhtain merialue ja yksi parhaimmassa kunnossa säilyneistä merialueistamme Suomen rannikolla. Ravinnepitoisuudet ja rehevöitymistaso ovat selvästi alhaisempia kuin Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Itämeren pääaltaassa.

Kansallispuistossa on peräti kuusi toisistaan luonnonmaantieteellisesti eroavaa saaristoaluetta. Mitä kauemmas ulkomerelle mennään, sitä karummaksi luonto muuttuu. Saaret ovat yleensä melko pieniä ja vedet matalia, ja maankohoaminen vaikuttaa merkittävästi luontoon.

Minua kiinnostaa vedenalainen vaihettumisvyöhyke. Eteläinen mereinen lajisto kohtaa pohjoisen vähäsuolaisuuteen sopeutuneen lajiston. Rakkolevää esiintyy runsaana koko alueella, ja pikkuhauru viihtyy runsaana alueen pohjoisosissa. Puiston tunnus on isokoskelo ja pikkuhauru. Entisillä linnoitussaarilla voi tutustua sotahistoriaan, mikä tuo retkiin toisen tason luonnon rinnalle.

Meren saariston jälkeen kaipaan välillä vastapainoksi suo- ja metsämaisemia, joten tutustun seuraavaksi mielelläni Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston reitteihin, yöpymiseen ja pysäköintiin.

Merimaisemien vastapainoksi haluan tutustua Salon suunnalla odottaviin metsiin ja järviin, joten seuraavaksi selvitän Teijon kansallispuiston reitit, yöpymisen ja pysäköinnin.

Haluan verrata Selkämeren saaristoa toiseen merelliseen kohteeseen, sillä Kemiönsaaren ja Paraisten alue kiinnostaa minua. Seuraavaksi selvitän Saaristomeren kansallispuiston reitit, yöpymisen ja saapumisen.