Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto: reitit, yöpyminen ja pysäköinti

Missä Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto on?

Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto sijaitsee Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Satakunnan rajalla. Kunnat ovat Kauhajoki, Karvia ja Kankaanpää, ja maakunnat Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa.

Puisto on perustettu 1982 ja sen pinta-ala on 71 km². Minulle se näyttäytyy kartalla kahden erilaisen alueen puistona: Kauhanevan avarat suot ja Pohjankankaan valoisat harjut, ja puiston länsireunalla ovat Katikankanjonin purouomat.

Etäisyydet autolla ovat Tampereelta 130 km, Porista 105 km ja Seinäjoelta 90 km. Puisto on osa Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkia. Samalla Geopark-alueella on myös Lauhanvuoren kansallispuisto, joten yhdistäisin ne eri retkiksi enkä saman päivän kohteiksi.

Reitit taulukkona

Pituudet: Metsähallituksen Luontoon.fi, tarkistettu 12.11.2026. Tarkista ajantasaiset reittitiedot ja poikkeukset ennen lähtöä.

Mitkä reitit sopivat päiväretkeen?

Reitistö jakaantuu kahdelle alueelle. Kauhanevan suoalueella kuljetaan helppokulkuisilla pitkospoluilla sekä esteettömällä reitillä. Katikankanjonin reitti on jyrkkien rinteiden vuoksi haastavakulkuinen.

Kauhalammin kierros on 4,5 km pitkä ympyräreitti. Sille voi lähteä Nummikankaan tai Salomaan pysäköintialueilta. Reitti kulkee osin Kyrönkankaan keskiaikaista tietä pitkin, jolta erkaantuva pitkospuulenkki vie lammen ympäri. Lammen ympäri kulkevan lenkin pituus on 2 km.

Katikankierros on 1,9 km pitkä ympyräreitti. Katikankanjonissa kulkevalle reitille on rakennettu portaikkoja ja muita rakenteita suojelemaan herkkää maastoa. Salomaalla on kattavat esteettömät palvelut ja esteettömän reitin lähtö- ja paluupiste.

Reiteillä ei ole talvikunnossapitoa, ne ovat kuljettavissa vain sulan maan aikaan. Siksi suunnittelisin oman retkeni sulan maan aikaan ja valitsisin ensin Kauhalammin kierroksen. Vertailun vuoksi katsoisin reittejä myös Puurijärven ja Isosuon kansallispuistossa ja Helvetinjärven kansallispuistossa.

Missä voi yöpyä ja tehdä tulet?

Telttailu on sallittu Kauhalammin eteläpuolisella Salomaan telttailualueella. Katikankanjonilla voi yöpyä Katikanluoman laavussa. Leiriytyminen on sallittu vain sitä varten osoitetuilla paikoilla.

Tulenteko on sallittu huolletuilla, karttaan ja maastoon merkityillä tulentekopaikoilla käyttäen ainoastaan tarkoitukseen varattua, paikalle tuotua puuta. Tulentekopaikalla saa käyttää vain alueella tarjolla olevia tai itse tuotuja polttopuita. Maastopalovaroituksen aikaan tulenteko on kokonaan kielletty.

Retkikeittimen käyttö on sallittu siellä missä liikkuminenkin on sallittu. Alueella ei ole kierrätyspistettä eikä maastossa ole sekajäteastioita, joten toisin roskapussin ja veisin roskat mennessäni. Pieniä määriä puhdasta paperia ja pahvia voi käyttää sytykkeenä tulentekopaikalla.

Matkailuautoille ja -vaunuille on matkailuvaunualue Salomaalla. Matkailuvaunualueella saa viipyä yhden yön ajan. Ennen retkeä kertaaisin vielä pakkauslistat retkelle, jotta teltta, keitin ja roskapussi ovat mukana.

Miten perille pääsee ja missä pysäköidään?

Nummikankaan pysäköintialue on osoitteessa Kauhanevantie 529, Kauhajoki. Tilaa on noin 5 autolle, eikä alueella ole talvikunnossapitoa. Pysäköintialueelle ajetaan kansallispuiston pohjoispuolelta Karviantien kautta.

Salomaan pysäköintialue on osoitteessa Kyrönkankaatie 345, Karvia. Tilaa on noin 17 autolle. Kulku Salomaalle tapahtuu Latikantien kautta. Talvikunnossapito on Karvian kunnan toimesta.

Katikankanjonin pysäköintialue on osoitteessa Kiviluomantie 461, Juonikylä. Alueella ei ole talvikunnossapitoa. Linja-autot voi pysäköidä Nummikankaan pysäköintialueelle.

Huomioisin, että Kyrönkankaan kesätie on suljettu puomein Salomaan ja Nummikankaan pysäköintialueiden välillä, eikä sitä voi ajaa autolla. Korpiperäntieltä ei pääse läpi Nummikankaalle, ja Salomaalle ei voi ajaa Urhoperäntien, Simolantien, Simolannousun tai Laitilannousun kautta.

Mikä puiston luonnossa on erityistä?

Puiston luonnonhelmet ovat Kauhanevan laaja kermikeidassuoalue, Pohjankankaan harjumetsä sekä Katikankanjonin purouomat. Kauhaneva on Etelä-Pohjanmaan laajin kermikeidassuo. Rakenteessa vuorottelevat kuivemmat mättäät eli kermit ja märät painanteet eli kuljut tai avovetiset allikot.

Kirkasvetisiä avovesiallikoita on Kauhanevalla useita satoja. Vesiallikoiden ympäristössä viihtyvät suolla asustavat linnut. Puisto on Ramsar-alue eli kansainvälisesti merkittävä kosteikko.

Kansallispuiston tunnus on liro. Liro on Kauhanevan soiden yleisin kahlaaja. Luontotornista voi nähdä muun muassa kurkia ja laulujoutsenia, jotka kasvattavat poikasiaan allikoiden tuntumassa. Kauhalammin pohjoispuolella, suon reunassa sijaitsevaan luontotorniin kannattaa kiivetä kiikaroimaan kurkien, laulujoutsenten, lokkien ja kahlaajien puuhia. Muita lajeja ovat pikkukuovi ja valkoviklo.

Katikankanjonin purouomat ovat syntyneet, kun Kauhanevalta ja Kauhajärveltä purkautuvat vedet ovat uurtaneet hiekkakankaaseen tiheän puroverkoston. Kolmentuulenlakki on kolmiomainen jyrkkäseinäinen hiekkaharjanne, joka nousee 15 metriä ympäröiviä purolaaksoja korkeammalle. Lintujen pesinnän aikaan 1.4.-15.9. liikkuminen Kauhanevan suolla on rajoitettua, ja silloin voi kulkea vain virallista, viitoitettua reittiä pitkin. Sääntöjen taustaa avaavat myös kansallispuistot ja jokamiehenoikeudet, sillä kansallispuisto on luonnonsuojelualue.

Jos suot ja harjanteet tuntuvat tutuilta, voi suunnata myös pohjoisemmaksi: Riisitunturin kansallispuisto tarjoaa rinnesoita ja taigametsiä päiväretkille ja yöpymiselle.