Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto: reitit, laavut ja pysäköinti

Missä Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto sijaitsee?

Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto sijaitsee Satakunnassa Huittisten, Kokemäen ja Sastamalan alueella. Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan puisto on lintuparatiisi keskellä kulttuurimaisemaa, jossa suoalueilla kuljetaan pitkospuureittejä pitkin.

Puisto sijaitsee Helsinki–Pori-tien pohjoispuolella ja Turku–Tampere-tien länsipuolella. Puurijärvelle ja Isosuolle on Porista matkaa 65 km, Tampereelta 75 km, Turusta 104 km ja Helsingistä 196 km.

Minulle tämä on selkeä päiväretkikohde ajomatkan päässä, vähän samaan tapaan kuin monet muut etelän kansallispuistot. Eri puolilla puistoa sijaitsevista lintutorneista näkee ja kuulee lintuparvien eloa, joten kiikarit kannattaa pakata mukaan.

Reitit taulukkona

Pituudet: Metsähallituksen Luontoon.fi, tarkistettu 12.11.2026. Tarkista ajantasaiset reittitiedot ja poikkeukset ennen lähtöä.

Mitkä reitit sopivat päiväretkelle?

Puurijärvellä on useista eri lähtöpisteistä alkavia lyhyitä reittejä, jotka soveltuvat hyvin päiväretkeilyyn. Helppokulkuiset polut kulkevat soilla ja lintukosteikkojen äärellä. Poluilla ei ole talvikunnossapitoa, vaan ne ovat kuljettavissa vain sulan maan aikaan.

• Ahvenus lintutornipolku 0,5 km
• Isosuo luontopolku 1,6 km
• Kärjenkallio, esteetön reitti 0,8 km
• Kärjenkallio lintutorni polku 0,8 km
• Ronkansuo luontopolku 0,8 km

Kärjenkalliossa on esteetön reitti palvelurakenteineen ja katselulava. Isosuolla kulkevaa luontopolkua voi pidentää kävelemällä Ala-Kauvatsanjoen taukopaikalle ja takaisin.

Lyhyiden matkojen vuoksi yhdistäisin itse kaksi lähtöpistettä samalle päivälle. Reittien valinnassa auttaa sama perusvarustus kuin muulloinkin, ja pakkauslistat retkelle on minulla apuna pakatessa.

Missä voi yöpyä ja tehdä tulen?

Puurijärvi-Isosuolla sijaitsee yksi telttailualue. Leiriytyminen on sallittua vain Ala-Kauvatsanjoen tulentekopaikan läheisyydessä, eikä muualla. Siellä sijaitsee myös laavu.

Tulenteko on sallittu huolletulla, karttaan ja maastoon merkityllä tulentekopaikalla Ala-Kauvatsanjoella käyttäen ainoastaan tarkoitukseen varattua, paikalle tuotua puuta. Retkikeittimen käyttö on sallittu siellä, missä liikkuminenkin on sallittu.

Alueella ei ole sekajäteastioita maastossa, joten veisin mennessäni sen, minkä toin tullessani. Pieniä määriä puhdasta paperia ja pahvia voi käyttää sytykkeenä tulentekopaikalla. Suunnittelisin pidemmän kävelyn niin, että yöpyisin Ala-Kauvatsanjoella. Yöpymispaikkoja vertailisin myöhemmin myös Helvetinjärven kansallispuistossa.

Miten perille pääsee ja missä pysäköidä?

Eri reiteille pääsee eri puolilla kansallispuistoa sijaitsevilta pysäköintialueilta. Puistoon voi saapua myös meloen, ja liikkuminen on sallittua vapaasti jalan, hiihtäen, soutaen ja meloen rajoitusosia lukuun ottamatta.

• Ronkansuo pysäköintialue
• Mutilahti pysäköintialue, Mutilahdentie 240, 32700 Huittinen
• Kärjenkallio pysäköintialue, Yttiläntie 981, 32800 Kokemäki
• Isosuo pysäköintialue, Mutilahdentie 201, 32700 Huittinen
• Ahvenus pysäköintialue, Kyttäläntie 1118, 32800 Kokemäki

Pysäköintialueilla ei ole talvihuoltoa. Kärjenkallion pysäköintialue on esteetön, ja sinne mahtuu 20 autoa.

Valitsisin lähtöpisteen reitin mukaan, en toisin päin. Jos lintutornit kiinnostavat, Kärjenkallio ja Ahvenus ovat luontevia aloituspaikkoja, vähän kuten Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa tornit rytmittävät päivää.

Mitä säännöt rajoittavat ja mikä luonnossa on erityistä?

Kansallispuisto on luonnonsuojelualue, jossa jokaisenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa. Leiriytyminen on sallittua ainoastaan merkittyjen tauko- ja tulentekopaikkojen sekä tupien välittömässä läheisyydessä. Tässä puistossa se tarkoittaa käytännössä Ala-Kauvatsanjokea.

Lemmikit ovat tervetulleita ainoastaan kytkettynä, ja koirien jätökset tulee siivota poluista sivummalle. Marjojen ja ruokasienten poimiminen on sallittua, mutta villiyrttien kerääminen on kielletty. Kalastus on kielletty Puurijärven ja Isosuon kansallispuistossa.

Liikkumista on rajoitettu rajoitusosissa. Puurijärven ja Korkeasuon rajoitusosilla liikkuminen on kielletty 1.2.–30.11. ja Isosuon, Kiettareensuon, Aronsuon ja Ronkansuon rajoitusosilla 1.4.–15.7.

Luonnoltaan puisto on soiden ja vesistöjen muodostama arvokas lintualue. Lähes umpeenkasvanut Puurijärvi on maamme runsaslintuisimpia järviä, ja yhdessä Isosuon kanssa se muodostaa monimuotoisen lintualueen. Puisto on kevät- ja syysmuuttajien tärkeä levähdyspaikka. Keväisin järvellä voi parhaimmillaan nähdä yli 400 laulujoutsenta sekä satoja metsähanhia.

Suot kuuluvat Rannikko-Suomen keidas- eli kohosuovyöhykkeeseen, ja suot ovat säilyneet lähes luonnontilaisina. Puisto on perustettu vuonna 1993, pinta-ala on 28 km2, ja tunnukset ovat ulpukka ja ruskohukankorento. Tavalliset jokamiehenoikeudet eivät ole täällä sellaisenaan voimassa, joten puiston omia ohjeita kannattaa seurata, samoin kuin Selkämeren kansallispuistossa liikutaan herkän luonnon ehdoilla.

Jos kaipaan vaihtelua järvi- ja suomaisemille, kurkistan seuraavaksi Rokuan kansallispuiston reitit, laavut ja pysäköinnin.