Teijon kansallispuisto: reitit, yöpyminen ja pysäköinti

Missä Teijon kansallispuisto sijaitsee ja millaista luontoa siellä on?

Teijon kansallispuisto sijaitsee Salossa, Varsinais-Suomessa. Mathildedalista, Teijosta ja Kirjakkalasta pääsee suoraan järvi- ja suomaisemiin. Minua kohteessa kiinnostaa juuri luonnon ja ruukkikylien läheisyys: patikoinnin rinnalle voi ottaa kylien käsityöperinteitä ja kulttuurihistoriaa. Muita retkikohteita kokoan kansallispuistojen joukosta, mutta Teijossa huomioni kiinnittyy maisemien vaihteluun.

Puisto on perustettu vuonna 2015, ja sen pinta-ala on 36 neliökilometriä. Valtaosa metsistä on nuorta, hoidettua mäntymetsää. Sen lomassa on lehtoja, kallioita, lettosoita ja järviä. Karut männiköt vaihtuvat rämeisiin, rinnekuusikoihin ja korpipainanteisiin. Pienet lähteet ja rehevät lehdot tuovat karuun ympäristöön toisenlaista kasvillisuutta.

Jeturkastissa ja Miilunummella näkyvät muinaiset merenrannat. Näköaloja avautuu Nenustannokan, Inskerin ja Matildanjärven kallioilta. Sahajärven lehdossa Totin luontopolkua ympäröivät pähkinäpensaat ja pienet purot. Nämä olisivat minulle kiinnostavia syitä valita retkelle eri puolilla puistoa kulkevia polkuja.

Puiston tunnuslaji on harmaapäätikka, jolle lehdot, sekametsät ja haavikot tarjoavat elinympäristöjä. Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelun mukaan lintua voi nähdä erityisesti Kirjakkalassa ja Sahajärvellä. Suoluonnon kasveihin kuuluvat puolestaan lettovilla, äimäsara, lännenhernesara ja hentosuolake sekä hyönteisiä saalistava pyöreälehtikihokki.

Reitit taulukkona

Pituudet: Metsähallituksen Luontoon.fi, tarkistettu 12.11.2026. Tarkista ajantasaiset reittitiedot ja poikkeukset ennen lähtöä.

Mitkä Teijon reitit sopivat päiväretkelle?

Päiväretkeä suunnitellessani aloittaisin halutusta kävelymatkasta. Teijon merkittyjä polkuja on yhteensä noin 50 kilometriä, ja tarjolla on sekä lyhyitä luontopolkuja että pidempiä kierroksia. Matildanjärveltä lähtee koululaisille ja perheille sopivia, 1,5–5,5 kilometrin reittejä. Nimettyjen reittien joukosta valitsisin alustavaan suunnitelmaan seuraavat vaihtoehdot:

• Muurahaispolku, 1,3 km.
• Totin luontopolku, 1,3 km.
• Punassuo reitti, 2,3 km.
• Nenustan kierros, 3,6 km.
• Onnelannummen reitti, 4,1 km.
• Jeturkastin kierros, 4,7 km.
• Matildanjärven kierros, 6,1 km.
• Sahajärven kierros, 8,3 km.

Lyhyelle kävelylle ottaisin harkintaan Muurahaispolun tai Totin luontopolun. Jälkimmäisessä minua kiinnostaisi erityisesti Sahajärven lehto puroineen ja pähkinäpensaineen. Muinaisrantoihin tutustuminen puolestaan nostaisi Jeturkastin kierroksen omalle listalleni. Näin reitin valinta lähtisi paitsi pituudesta myös siitä, mitä haluan päivän aikana katsella.

Matildanjärven ja Sahajärven kierrokset ovat näistä vaihtoehdoista pidempiä päiväretkiä. En valitsisi niitä vain kilometrimäärän perusteella, vaan miettisin, haluanko retken painottuvan Matildanjärven maisemiin vai Sahajärven ympäristöön. Kaikkia polkuja ei tarvitse mahduttaa samaan suunnitelmaan: minulle yksi nimetty kierros olisi selkeä lähtökohta ensimmäisen päiväretken hahmotteluun.

Miten suunnittelisin pidemmän retken tai esteettömän käynnin?

Teijon reitit painottuvat päiväretkeilyyn, mutta polkuja yhdistelemällä puistossa voi retkeillä koko viikonlopun. Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelu kuvaa myös vaativampia, 10–20 kilometrin reittejä. Niillä vastaan tulee mäntymetsien, soiden ja järvien lisäksi puroja ja kallioiden ylityksiä. Pidemmän retken suunnittelussa tarkastelisin polkuverkostoa kokonaisuutena enkä etsisi pelkästään yhtä pitkää nimettyä kierrosta.

Viikonlopun suunnitelmassa yhdistäisin reittivalinnan yöpymiseen. Laavu tai merkitty telttailualue olisi silloin osa retken rakennetta, ei vasta kävelyn päätteeksi ratkaistava asia. Teijon vaihtoehdoissa minua kiinnostaa mahdollisuus yhdistää erilaisia maisemia: järvenrantaa, suota ja metsää voisi sisällyttää samaan retkikokonaisuuteen polkuverkostoa hyödyntämällä.

Esteettömään käyntiin on erikseen nimettyjä vaihtoehtoja:

• Matildanjärvi, esteetön reitti, 0,3 km.
• Kariholma, vaativa esteetön reitti, 1,1 km.
• Jeturkasti, vaativa esteetön reitti, 1,4 km.

Luontoon.fi kertoo lisäksi esteettömästä pääsystä Matildanjärven maisemaan Kariholman pysäköintialueelta 0,6 kilometrin matkalla ja Jeturkastin pirunpellolle Jeturkastin pysäköintialueelta 0,7 kilometrin matkalla. Pidän suunnittelussa nämä kohteelle johtavat matkat erillään nimettyjen reittien kokonaispituuksista. Myös reittien luokittelu on olennainen: Matildanjärven reitti on esteetön, kun taas Kariholman ja Jeturkastin reitit on merkitty vaativiksi esteettömiksi reiteiksi.

Missä Teijon kansallispuistossa voi yöpyä?

Teijossa voi yöpyä laavussa tai teltassa. Matildanjärvellä vaihtoehtoina ovat myös vuokrakämppä ja yöpyminen asuntovaunulla. Minun viikonloppusuunnitelmani lähtisi siitä, haluanko nukkua teltassa vai valita muun yöpymistavan. Vasta sen jälkeen hahmottelisin käveltävän reittikokonaisuuden.

Metsähallituksen sääntöjen mukaan leiriytyminen ja yöpyminen ovat sallittuja vain erikseen merkityillä paikoilla. Telttailla saa ainoastaan merkityillä telttailualueilla. Tämä rajaa suunnittelua selvästi: järvenranta tai metsän suojainen kohta ei yksin tee paikasta sallittua telttapaikkaa. Käyttäisin yöpymisen lähtökohtana puiston merkittyjä paikkoja.

Ryhmien leiriytyminen on sallittu ainoastaan Onnelannummen varattavalla leirialueella Kirjakkalan ruukkikylässä. Ryhmäretkeä suunnitellessa tämä on eri asia kuin oman telttaretken hahmottelu. Matildanjärven vuokrakämppä ja asuntovaunulla yöpyminen taas tarjoavat vaihtoehdon silloin, kun suunnitelma ei perustu teltassa tai laavussa nukkumiseen.

Yöpymistavan valittuani kävisin läpi myös retken pakkauslistat. Päiväretki ja yöksi jatkuva retki olisivat minulle erilaisia suunnitelmia, vaikka ne hyödyntäisivät samaa polkuverkostoa. Teijossa pidemmän retken perusajatus olisi juuri tämä: päiväretkireittien yhdistäminen sallittuun yöpymispaikkaan.

Miten Teijoon pääsee autolla ja missä voi pysäköidä?

Autolla suunnistaisin valitun pysäköintialueen osoitteeseen. Matildanjärven suunnalla vaihtoehtoja ovat Kariholman pysäköintialue osoitteessa Matildanjärventie 20, Salo, sekä Matildanjärven pysäköintialue osoitteessa Matildanjärventie 86, Salo. Molemmilla on talvikunnossapito. Kariholmassa on yksi merkitty esteetön pysäköintipaikka, ja myös Matildanjärven pysäköintialue on merkitty esteettömäksi.

Muualla puiston alueella pysäköintivaihtoehtoja ovat:

• Kirjakkalan pysäköintialue: Hamarinjärventie 88, Salo.
• Sahajärven luontopolun pysäköintialue: Teijontie 12, Salo.
• Punassuon pysäköintialue: Leppäkorventie 585, Salo.
• Nenustannummen pysäköintialue: Sauruntie 647, Salo.
• Jeturkastin pysäköintialue: Skoilantie 354, Salo.
• Miilunummen pysäköintialue: Talonpojan Teijon tie 265, Salo.

Näillä luettelon pysäköintialueilla ei ole talvikunnossapitoa. Kirjakkalan ja Miilunummen alueet on merkitty esteettömiksi. Jeturkastin pysäköintialueella on yksi esteetön pysäköintipaikka. Valitsisin saapumispaikan yhdessä reitin kanssa, jotta suunnitelman lähtökohtana olisi tietty pysäköintialue eikä pelkkä puiston nimi.

Mikkossuon pysäköintialueelle ajetaan osoitteesta Teijontie 556, Salo. Osoitteesta käännytään metsätielle, jota jatketaan noin kilometri pysäköintialueelle. Sielläkään ei ole talvikunnossapitoa. Luontoon.fi-palvelun mukaan pysäköintialueet ovat alueen vähälumisuuden vuoksi yleensä käytettävissä myös talvella, vaikka kaikkia ei aurata. Omassa talvisuunnitelmassani erottaisin silti talvikunnossapidetyt alueet muista jo lähtöpaikkaa valitessani.

Mitä sääntöjä tulenteossa, leiriytymisessä ja koiran kanssa pitää noudattaa?

Teijon kansallispuisto on luonnonsuojelualue, jossa jokaisenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa. Yleisten jokamiehenoikeuksien lisäksi puistossa ovat voimassa sen omat säännöt, jotka löytyvät Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelusta. Telttailu on sallittua merkityillä telttailualueilla, ja muutkin yöpymiset sallitaan vain erikseen merkityillä paikoilla.

Metsähallituksen ohjeen mukaan tulet saa tehdä vain huolletuille, karttaan ja maastoon merkityille tulentekopaikoille. Polttopuuna saa käyttää alueella tarjolla olevia tai itse tuotuja polttopuita. Maastopalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty myös tulentekopaikoilla; kielto ei koske Kariholman keittokatosta. Metsähallitus neuvoo tarkistamaan voimassa olevat varoitukset Ilmatieteen laitokselta.

Retkikeittimen käyttö on Metsähallituksen mukaan sallittu siellä, missä liikkuminenkin on sallittu. Risukeitintä ei saa käyttää maastopalovaroituksen aikana, ja kertakäyttögrillien käyttö on kokonaan kielletty. Nämä ovat eri sääntöjä kuin tavallisen tulentekopaikan käyttöä koskevat ehdot.

Lemmikit on pidettävä aina kytkettyinä, ja koirien jätökset tulee siivota poluista sivummalle. Koiria ei saa päästää uimaan suosituimmilla uimapaikoilla. Maastossa ei ole sekajäteastioita: Metsähallitus ohjeistaa viemään pois sen, minkä tuo mukanaan. Puiston jätepiste sijaitsee Matildanjärven eteläpuolisella pysäköintialueella. Marjojen ja ruokasienten poimiminen on sallittua, mutta villiyrttien kerääminen on kielletty. Pyöräily on sallittu selvästi erottuvilla poluilla ja teillä.

Jos Teijon ohjeet ovat hallussa, katselen itse seuraavaksi Lauhanvuoren kansallispuiston reittejä, laavuja ja pysäköintiä, sillä päiväretkeen sopivat esimerkiksi Pirunkierros ja Terassikierros.

Minä suuntaan seuraavaksi ajatuksissani Kainuun ja Pohjois-Savon alueelle, sillä Tiilikkajärven kansallispuiston reitit, laavut ja pysäköinti kiinnostavat Venäjänhiekan ja Kosevan telttailualueiden sekä tupien vuoksi.

Minua kiinnostaa seuraavaksi Pyhä-Häkin kansallispuiston reitit, yöpyminen ja pysäköinti, sillä Saarijärven aarniometsässä minulle sopisivat 1,2–6,8 km päiväreitit ja pidempään retkeen Tulijärven polku.