Tiilikkajärven kansallispuisto: reitit, laavut ja pysäköinti

Missä Tiilikkajärven kansallispuisto on?

Tiilikkajärven kansallispuisto sijaitsee pääosin Rautavaaran kunnassa kantatie 87 pohjoispuolella. Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan puisto kuuluu Sotkamon ja Rautavaaran kuntiin sekä Kainuun ja Pohjois-Savon maakuntiin.

Minulle matka Kuopiosta oli lyhyt: Luontoon.fi-sivun mukaan Kuopiosta on matkaa 90 km. Iisalmesta matkaa on 80 km, Kajaanista 75 km ja Nurmeksesta 55 km. Puisto on perustettu vuonna 1982 ja laajennettu vuonna 2023, ja sen pinta-ala on 72 km².

Puisto on laaja ja moni-ilmeinen luontokohde. Siihen kuuluu herkkiä, kuivia harjuja ja laajoja aapasoita sekä erämaisia järviä ja muita vesistöjä. Minua kiinnosti erityisesti rajaseudun historia järvimalmin valmistuksesta metsätalouteen, joka pilkahtelee maisemassa edelleen. Samalla reissulla ymmärtää hyvin, miksi kansallispuistot ovat minulle tärkeitä viikonloppukohteita.

Reitit taulukkona

Pituudet: Metsähallituksen Luontoon.fi, tarkistettu 12.11.2026. Tarkista ajantasaiset reittitiedot ja poikkeukset ennen lähtöä.

Mitkä reitit sopivat päiväretkeen?

Kansallispuistossa on noin 27 km merkittyjä reittejä. Minä valitsin päiväretkelle Uitonkierron, jonka pituus on 7,1 km. Se kiertää Sammakko- ja Autiojärvet, ja matkan varrella kuljetaan pitkospuita pitkin kauniissa maisemissa.

Lyhyemmälle pistäytymiselle sopii Aution kierto, jonka pituus on 3,5 km. Se on helppokulkuinen ympyräreitti suomaisemissa Tiilikanaution torpalle ja on valtaosin pitkostettu. Puiston itäisissä osissa on koko perheelle sopiva Haravapuron polku, jonka pituus on 3,5 km.

Pumpulikirkon reitin pituus on 1,4 km. Se johtaa suurelle, kahtia haljenneelle hiidenkirnulle, joka tunnettiin paikallisten vierailukohteena jo 1800-luvulla. Reitit sopivat omatoimiselle retkeilijälle, mutta myös pistäytyjälle. Vertailukohdaksi sopivat reitit Hiidenportin kansallispuistossa.

Mikä on Tiilikan kierto?

Pidemmäksi vaellukseksi Tiilikan kierron pituus on 17,9 km. Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan Tiilikankierto sopii viikonloppuvaellukselle. Minä kiersin sen rauhalliseen tahtiin ja pidin taukoja tulentekopaikoilla.

Reitillä näkyy hyvin Tiilikan luonnon vaihtelu. Noin 400 hehtaarin laajuiseen Tiilikkaan mutkittelee soiden halki humuspitoinen Itkonjoki. Maisemaa hallitsevat matalat ja kapeat, mäntyä kasvavat harjuniemet.

Pohjoisniemen ja Kalmoniemen nelisen kilometriä pitkä harjanne jakaa Tiilikka-järven lähes kahtia, mutta niemenkärkien välissä on 150 metriä leveä Selkäsalmi. Rantoja kiertävät vaaleat hietikot tai järven hiomat kivikot. Retkeilytaukojen suunnitteluun minulla on apua pakkauslistat retkelle -sivustani.

Missä voi yöpyä ja pysäköidä?

Kansallispuistossa on kaksi vuokratupaa, hyvin pieni autiotupa sekä kaksi telttailualuetta. Leiriytyminen on sallittu vain Venäjänhiekan ja Kosevan telttailualueilla. Minä yövyin teltassa ja pidin tulen vain huolletulla, karttaan ja maastoon merkityllä tulentekopaikalla.

Uiton kämppä kertoo alueen uittohistoriasta. Puutavaran uitto puroja pitkin alkoi seudulla 1870-luvulla, ja vuonna 1946 rakennettu Uiton kämppä kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennetun kulttuuriperinnön kohteisiin. Puiden uitto loppui Tiilikalla 1950-luvulla.

Ajoin Sammakkotammen pysäköintialueelle osoitteeseen Valtimontie 1095, Rautavaara. Siellä on tilaa noin 20 autolle. Konttimäen pysäköintialue on Pumpulikirkontiellä ja siellä on tilaa noin 5 autolle. Pohjoislahden pysäköintialue on osoitteessa Kajaanintie 1655, Rautavaara, ja siellä on tilaa noin 15 autolle. Kuura oli mukana kytkettynä, kuten säännöt edellyttävät.

Mitä sääntöjä Tiilikalla on?

Tiilikkajärven kansallispuisto on luonnonsuojelualue, jossa retkeilyä ohjataan järjestyssäännöllä. Marjojen ja ruokasienten poimiminen on sallittua muualla kuin rajoitusosilla. Voimassa olevat rajoitukset ovat Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelussa, ja ohjeiden tunteminen kuuluu jokamiehenoikeudet -aiheeseenkin.

Tulenteko on sallittu huolletuilla, karttaan ja maastoon merkityillä tulentekopaikoilla käyttäen ainoastaan tarkoitukseen varattua, paikalle tuotua puuta. Maastopalovaroituksen aikaan tulenteko on kokonaan kielletty. Retkikeittimen käyttö on sallittu siellä missä liikkuminenkin on sallittu.

Lemmikit ovat tervetulleita kansallispuistoon, mutta ainoastaan kytkettyinä. Alueella ei ole sekajäteastioita maastossa, joten vein mennessäni sen minkä toin tullessani. Harjuilla kasvillisuus kestää huonosti kulutusta, ja Pohjoisniemen ja Kalmoniemen harjualueilla liikkuminen on lumettomana aikana sallittu vain merkityillä poluilla ja paikoilla. Sarvisuon, Alussuon, Honkasuon ja Hietasuon rajoitusosilla liikkuminen ja maihinnousu on kielletty 15.4.–15.7. Vesillä liikkujalle Tiilikan vesistöt sopivat myös aloitteleville melojille. Melontaan sopivat myös vedet Päijänteen kansallispuistossa.

Jos aarniometsä kiehtoo, kannattaa lukea myös kirjoitukseni Pyhä-Häkin kansallispuiston reiteistä ja yöpymisestä.