Pyhä-Häkin kansallispuisto: reitit, yöpyminen ja pysäköinti

Missä Pyhä-Häkin kansallispuisto on?

Pyhä-Häkin kansallispuisto on Saarijärven kunnassa Keski-Suomessa, valtatie 4:n länsipuolella. Puiston läpi kulkee Saarijärvi–Viitasaari-maantie, tien numero 6510. Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan Jyväskylästä on matkaa 85 km.

Minä ajoin paikalle Viitasaarentietä pitkin. Kulkua Häkkiläntien, tie 6501, kautta ei suositella sen ajoittaisen huonon kunnon takia, joten jätin sen reitin kokonaan pois suunnitelmasta. Pysäköintialue on osoitteessa Viitasaarentie 2119, 43170 Saarijärvi. Siellä on tilaa noin 40–50 autolle, ja alue on käytettävissä myös talvella, mutta silloin tilaa on rajallisemmin.

Puisto on perustettu vuonna 1956 ja sen pinta-ala on 13 km2. Tunnuseläin on palokärki. Minulle tämä on niitä kansallispuistot -listan kohteita, joihin palaan vanhan metsän takia. Vertailukohdaksi sopii Isojärven kansallispuisto.

Reitit taulukkona

Pituudet: Metsähallituksen Luontoon.fi, tarkistettu 12.11.2026. Tarkista ajantasaiset reittitiedot ja poikkeukset ennen lähtöä.

Mitkä reitit sopivat päiväretkeen?

Pyhä-Häkissä on erimittaisia ympyräreittejä, ja poluilla ei ole talvikunnossapitoa, eli ne ovat kuljettavissa parhaiten sulan maan aikaan. Talvella alueella kulkee Saarijärven kunnan ylläpitämä perinteisen tyylin hiihtolatu.

Lyhyin vaihtoehto on Riihinevan polku, 1,2 km. Se sopii hyvin, kun haluan vain käydä suolla pitkospuilla ja palata autolle. Mastomäen polku, 3,2 km, kulkee Mastomäen jyhkeissä männiköissä, joiden puiden keski-ikä on 250 vuotta. Kotajärven polku, 6,8 km, oli minulle sopiva puolen päivän kierros.

Kirjasin reittivihkooni kierrokselta matkan, ajan, sään ja sen, mitä tekisin toisin. Lyhyitä reittejä on myös Leivonmäen kansallispuistossa.

Mikä reitti sopii pidemmälle retkelle?

Pidempään retkeen sopii Tulijärven polku, 16,3 km. Se on selvästi puiston pisin merkitty reitti.

Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan alueelta on myös yhteys pidemmälle Maakuntauran retkeilyreitille sekä mahdollisuus geokätköilyyn ja maastopyöräilyyn. Maastopyöräily on sallittu jokaisenoikeudella, kun pysyy selvästi erottuvilla poluilla ja ottaa huomioon muut liikkujat.

Reittitiedot löytyvät Luontoon.fi-palvelusta, josta on hyötyä myös suunniteltaessa retken yhdistämistä muihin Keski-Suomen kohteisiin, kuten Etelä-Konneveden kansallispuistoon. Pakkaamisen apuna käytän omaa pakkauslistat retkelle -muistilistaani.

Missä voi yöpyä ja tehdä tulet?

Pyhä-Häkissä yöpyvälle on tarjolla Poika-aho vuokratupa, jonka voi vuokrata kokonaan omaan käyttöön yhdeksi tai useammaksi yöksi. Lisäksi kansallispuistossa voi leiriytyä tilapäisesti. Leiriytymistä suositellaan taukopaikkojen välittömässä läheisyydessä, ja Kotajärvellä on telttailualue.

Retkeilyrakenteisiin kuuluvat Kotajärven keittokatos ja Kotajärven tulentekopaikka, polttopuuvaja, vesipiste ja kuivakäymälöitä. Tulenteko on sallittu vain Kotajärven keittokatoksessa ja tulentekopaikalla. Tarkistan aina voimassa olevan maastopalovaroituksen ennen tulentekoa. Maastopalovaroituksen aikana tulenteko on sallittu erityistä varovaisuutta noudattaen ainoastaan keittokatoksen muuratussa hormillisessa tulisijassa.

Alueen maastokohteissa ei ole jätteiden keräysastioita, joten tuon roskapussin ja vien roskat mennessäni. Luonnonvedet suositellaan keitettäväksi ennen käyttöä juomavetenä.

Mitä säännöissä pitää tietää ja mikä luonnossa on erityistä?

Pyhä-Häkin kansallispuisto on luonnonsuojelualue, jossa retkeilyä ohjataan järjestyssäännöllä. Jokaisenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa kansallispuistoissa. Lemmikit ovat tervetulleita, mutta ainoastaan kytkettynä, ja koirien jätökset tulee siivota poluista sivummalle.

Kalastus on kielletty Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Marjojen ja hyötysienten poimiminen on sallittua, mutta muiden kuin hyötysienten sekä puiden, pensaiden tai muiden kasvien ottaminen ja vahingoittaminen on kiellettyä. Tarkemmat rajat ovat sivulla jokamiehenoikeudet.

Luonnoltaan puisto suojelee eteläisen Suomen hienointa aarniometsää. Puolet kansallispuistosta on metsää ja toinen puoli suota. Soista komeimpia ovat Kotaneva ja Riihineva, joihin pääsee pitkospuita pitkin. Minuun tekivät vaikutuksen kilpikaarnaiset aihkimännyt, Vanha iso puu, joka aloitti kasvunsa vuonna 1518, sekä kääväkkäät, joita on löydetty yli 70 lajia. Kesäaikaan Poika-ahon kruununmetsätorpan niittyjä hoitavat lampaat, jotka estävät niittyjen umpeenkasvua.

Jos kaipaan aarniometsän hiljaisuuden vastapainoksi merellisiä maisemia, tutkin Saaristomeren kansallispuiston reittejä ja yöpymistä.