Torronsuon kansallispuisto: reitit, laavut ja pysäköinti

Missä Torronsuon kansallispuisto on?

Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan Torronsuon kansallispuisto sijaitsee Tammelan kunnassa Kanta-Hämeessä, valtatie 2:n länsipuolella. Minulle se näyttäytyy selkeänä päiväretkikohteena, sillä leiriytyminen on kielletty koko alueella.

Luonnoltaan puisto on Etelä-Suomen suurin lähes luonnontilaisena säilynyt keidas- eli kohosuoalue. Jalkojen alla on Suomen syvin suo, jonka turvekerrokset ulottuvat syvimmillään yli 12 metriin. Keskimäärin turvetta on 5,8 metriä.

En ole vielä käynyt Torronsuolla, joten se on listallani juuri suon takia. Haluan nähdä avointa nevaa, mäntyä kasvavia rämeitä ja suosaarekkeita samalla kierroksella. Puiston tunnus on karpalo, ja alue on tärkeä lintujen pesimäalue ja muutonaikainen levähdyspaikka.

Keväisin ja syksyisin suolla oleskelee suuria kurkien muuttoparvia. Siksi pakkaisin reppuun kiikarit, kuten Pakkauslistat retkelle muistuttaa. Vertailun vuoksi Salamajärven kansallispuistossa suo ja metsä vuorottelevat eri tavalla.

Reitit taulukkona

Pituudet: Metsähallituksen Luontoon.fi, tarkistettu 12.11.2026. Tarkista ajantasaiset reittitiedot ja poikkeukset ennen lähtöä.

Mitkä reitit sopivat päiväretkeen?

Torronsuon tasaisessa maastossa on useita merkittyjä reittejä. Lyhyimmät sopivat minulle rauhalliseen suohetkeen, pidemmät koko päivän kiertelyyn.

Suopursupolku, esteetön reitti on 0,3 km. Suokukkapolku, vaativa esteetön reitti on 1,3 km. Kiljamonkierros on 1,7 km ja kulkee osittain pitkospuilla Kiljamon ympäri. Sen varrella näkee avointa keskiosaa, rämeitä ja suosaarekkeiden luontoa.

Kiljamon tulentekopaikan vierestä lähtee noin 3 km reitti Torronsuon yli Härksaaren vanhalle louhokselle. Suotaival on 8,6 km. Ruostejärvi – Saari (Hämeen Ilvesreitti) on 12,9 km.

Pisin merkitty kokonaisuus on Hämeen Ilvesreitti, jonka pituus on 273,3 km. Torronsuon reitit kuuluvat Hämeen järviylängön Ilvesreitistöön. Päiväretkeen valitsisin ensin Kiljamonkierroksen ja Suotaipaleen yhdistelmän kartan kanssa.

Hyvinä lumitalvina alueella on parhaimmillaan 45 km perinteisen hiihtotyylin retkilatuja. Silloin miettisin samaa kuin Isojärven kansallispuiston suunnitelmassa: lyhyt lenkki ensin, sitten pidempi jos voimia riittää.

Missä voi yöpyä ja tehdä tulet?

Torronsuolla ei voi yöpyä. Leiriytyminen ja yöpyminen alueella on kielletty järjestyssäännön mukaan. Siksi suunnittelisin retken niin, että ajan illaksi pois.

Tulenteko on sallittu Kiljamon tulentekopaikalla ja keittokatoksessa. Maastopalovaroituksen aikana tulenteko on sallittu ainoastaan Kiljamon keittokatoksen hormillisessa tulisijassa. Vastuu on aina tulen sytyttäjällä.

Retkikeittimen käyttö on sallittu siellä, missä liikkuminenkin on sallittu. Risukeittimien käyttö ei ole sallittu maastopalovaroituksen aikana kipinöintivaaran vuoksi. Tarkistan aina voimassa olevan maastopalovaroituksen ennen tulentekoa.

Alueen maastokohteissa ei ole jätteiden keräysastioita, joten otan roskapussin mukaan ja vien roskat mennessäni. Marjojen ja ruokasienten poimiminen on sallittu liikkumisrajoitukset huomioiden.

Miten perille ja minne auton saa?

Autolla Torronsuolle ajetaan valtatietä 2, jolta on opasteet kansallispuistoon. Pysäköinti ei ole sallittu 282-tien varressa, joten valitsen virallisen pysäköintialueen.

Pehkun pysäköintialue on osoitteessa Somerontie 840, 31380 Tammela. Siellä on tilaa noin 100 henkilöautolle sekä useammalle bussille. Kiljamon pysäköintialue on osoitteessa Somerontie 732, 31380 Tammela, ja siellä on tilaa 35 henkilöautolle ja 2 bussille.

Molemmilla on talvikunnossapito. Luontoon.fi-sivun mukaan Kiljamon pysäköintialue täyttyy nopeasti syysviikonloppuisin, syyslomaviikoilla ja talvella latukaudella, jolloin Pehkussa on yleensä paremmin tilaa.

Minä lähtisin Kiljamosta, koska reitit ja tulentekopaikka ovat siellä lähellä. Esteettömiä reittejä etsivälle lähtöpaikan valinta ratkaisee paljon, samoin kuin Pyhä-Luoston kansallispuistossa reitin alku kannattaa katsoa etukäteen.

Mitä sääntöjä noudatan Torronsuolla?

Kansallispuisto on luonnonsuojelualue, jossa jokaisenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa. Liikkuminen on sallittua jokaisenoikeuksien mukaisesti, mutta rajoitusosissa liikkuminen on reittien ulkopuolella kielletty 1.4.–15.7. linnuston pesimärauhan turvaamiseksi.

Lemmikit ovat tervetulleita, mutta ainoastaan kytkettynä. Polkupyöräily ja ratsastus ovat sallittuja vain alueen tiellä.

Muiden kuin ruokasienten sekä puiden, pensaiden tai muiden kasvien ottaminen ja vahingoittaminen on kielletty. Villiyrttien kerääminen on siis kielletty. Dronen lennättäminen on sallittua siellä missä liikkuminenkin, kunhan se ei häiritse ihmisiä tai eläimiä.

Kertauksena Jokamiehenoikeudet auttaa ymmärtämään, miksi kansallispuistossa on tiukemmat rajat. Samalla tavalla Kansallispuistot kokoavat eri kohteiden ohjeet yhteen paikkaan.

Minä vertailen mielessäni eri kohteiden ohjeita ja tunnelmia, ja Sallan kansallispuisto kiinnostaa vuosisatoja vanhojen ikimetsien sekä Iso Pyhätunturin maisemien vuoksi.