Perämeren kansallispuisto: reitit, yöpyminen ja veneellä saapuminen

Missä Perämeren kansallispuisto on?

Perämeren kansallispuisto on Lapissa, Kemissä ja Torniossa. Se koostuu Kemin ja Tornion ulkosaariston pienistä saarista ja kareista. Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan maisemaa hallitsevat laajat ulapat, kiviset rannat ja matalat vesialueet saarten välissä.

Minulle tämä on toisenlainen kohde kuin monet muut kansallispuistot Suomessa, koska tänne ei kävellä portilta sisään. Kansallispuistoon päästäkseen tarvitsee veneen, ja talvella matka taittuu hiihtäen. Puisto on perustettu vuonna 1991 ja sen pinta-ala on 149 km2.

Saarista parhaiten tutustuttavia ovat Selkä-Sarvi ja Pensaskari. Moniin pieniin saariin on hankalaa rantautua, joten suunnittelisin oman retkeni juuri näiden kahden ympärille. Selkä-Sarvessa on retkisatama ja Pensaskarissa käyntisatama, mikä kertoo paljon kohteen luonteesta huviveneilyyn sopivana kesäkohteena.

Reitit taulukkona

Pituudet: Metsähallituksen Luontoon.fi, tarkistettu 12.11.2026. Tarkista ajantasaiset reittitiedot ja poikkeukset ennen lähtöä.

Mitkä reitit sopivat päiväretkeen?

Päiväretkeen sopivat lyhyet luontopolut Selkä-Sarvessa ja Pensaskarissa. Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan saaret ovat pieniä, joten täällä ei ole pitkiä vaellusreittejä vaan kesäretkeilyä lyhyillä poluilla.

Selkä-Sarven kesäretkeilyreitti on 1,2 km. Se kulkee retkisatamasta saaren eteläkärkeen, ja kuvauksen mukaan se on noin kilometrin mittainen polku. Reitillä pääsee tutustumaan historialliseen kalastustukikohtaan sekä saaren luontoon ja historiaan.

Pensaskarin luontopolku johtaa kluuvijärvelle ja vanhalle kalastustukikohdalle. Pensaskari on päiväretkikohde, jossa ei ole tupia tai telttailualueita retkeilijöiden käyttöön, joten sen kiertäisin kevyesti päiväseltään. Toisin kuin esimerkiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa tai Lemmenjoen kansallispuistossa, täällä matka mitataan merimaileissa, ei tunturipoluissa.

Missä voi yöpyä?

Leiriytyminen on mahdollista vain Selkä-Sarvessa. Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan Perämeren kansallispuistossa yöpyvälle on tarjolla autiotupa, kolme vuokratupaa ja telttailualue. Leiriytyminen on sallittu ainoastaan Selkä-Sarven saaren telttailualueella suojasataman läheisyydessä.

Yöpyä voi myös retkisatamassa ja alueen tuvissa. Veneessä yöpyminen retkisatamassa on toinen vaihtoehto, jos liikun vesillä.

Talvella käytössä on kaksi talvikäyttöön soveltuvaa vuokratupaa. Talviretkeily vaatii kuitenkin retken suunnittelua etukäteen. Pakkaamisen apuna käyttäisin samaa listaa kuin muillakin retkillä: Pakkauslistat retkelle.

Miten saariin pääsee kesällä ja talvella?

Kesällä saariin pääsee veneellä. Perämeren kansallispuisto on huviveneilyyn sopiva kesäkohde, ja Perämerellä kesä on parasta veneilykautta. Jää peittää kansallispuiston vesialueita yleensä joulukuusta toukokuuhun.

Talvella kansallispuistoon pääsee hiihtäen. Sulana pysyvän laivaväylän vuoksi eri saariin hiihdetään eri reittejä. Alueella ei ole merkittyjä eikä ylläpidettyjä hiihto- tai moottorikelkkailureittejä, joten reitin valinta jää kulkijan suunniteltavaksi.

Minä en ole tottunut merenjäähän, joten lukisin ennen talviretkeä tarkemmat ohjeet hiihtäen saapumisesta Luontoon.fi-sivulta. Kesäretken suunnittelisin toisin: tarkistaisin satamat, liikkumisrajoitusalueet ja tuvat, kuten kannattaa tehdä myös ennen retkeä Selkämeren kansallispuistoon.

Mitä sääntöjä pitää noudattaa ja mitä luonnossa kannattaa katsoa?

Perämeren kansallispuisto on luonnonsuojelualue, jossa jokaisenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa. Huomioin liikkumisrajoitusalueet, joita on erityisesti linnuston pesimärauhan turvaamiseksi. Leiriytyminen ja yöpyminen on sallittua vain erikseen merkityillä paikoilla, eli Selkä-Sarven telttailualueella.

Tee tulet vain sallituilla paikoilla ja tarkista aina voimassa oleva maastopalovaroitus ennen tulentekoa. Alueella ei ole kierrätyspistettä, joten toisin roskapussin ja veisin roskat mennessäni. Lemmikit pidetään aina kytkettynä. Nämä ovat samoja periaatteita kuin Jokamiehenoikeudet -sivulla, mutta kansallispuistossa rajaukset ovat tiukemmat.

Luonnossa erityistä on maankohoaminen. Maa kohoaa Perämerellä noin 9 millimetriä vuodessa, ja kansallispuiston ensimmäinen saari paljastui merestä noin 1000 vuotta sitten. Kasvillisuus on vyöhykkeistä merenrantaniityistä pajukoihin ja reheviin lehtometsiin. Tunnuksessa ovat lapintiira ja ruijannuokkuesikko. Lapintiiran muuttomatka on jopa noin 30 000 kilometriä suuntaansa Etelämantereen merialueille saakka. Ruijannuokkuesikko kasvaa Suomessa vain Perämeren matalakasvuisilla rantaniityillä, se on uhanalainen ja rauhoitettu laji. Sitä ei siis tule poimia.

Sisämaan kohteista olen koonnut omalle sivulleen Rokuan kansallispuiston reittejä, laavuja ja pysäköintiä koskevat tiedot.