Pallas-Yllästunturin kansallispuisto: reitit, laavut ja pysäköinti

Missä Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on?

Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Lapissa Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion alueella. Minulle se hahmottuu isona kokonaisuutena, jossa tunturit, metsät ja suot vaihtuvat saman päivän aikana.

Puiston luonnossa erityistä ovat avarat tunturimaisemat, monimuotoiset metsät ja aapasuot. Luontokuvauksessa mainitaan tunturipaljakat, taigametsät, aukeat aapasuot, rehevät puronvarsilehdot ja vanhat metsät. Tuntureilla moni eteläinen laji elää pohjoisimmilla rajoillaan.

Vertailuun sopivat muut Kansallispuistot -listan kohteet. Isä vei minut lapsena Kolille ja Patvinsuolle, ja niiltä retkiltä jäi tapa kirjoittaa reittivihkoon matka, aika, sää ja yöpymispaikka. Sitä tapaa noudatan täälläkin.

Reitit taulukkona

Pituudet: Metsähallituksen Luontoon.fi, tarkistettu 12.11.2026. Tarkista ajantasaiset reittitiedot ja poikkeukset ennen lähtöä.

Mitkä reitit sopivat päiväretkeen?

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa ja sen lähiympäristössä on 500 kilometriä merkittyjä kesäreittejä. Reittejä on lyhyistä päiväretkistä haastavampiin retkiin, ja luontopolut ovat useimmiten helppokulkuisia. Opastetaulut kertovat alueen luonnosta.

Lyhyeksi pistäytymiseksi sopivat esimerkiksi Punainenhiekka, esteetön reitti 0,7 km, Pyhäjärvi, vaativa esteetön reitti 0,5 km, Jyppyränpolku 0,9 km ja Tunturit näköalapaikka, vaativa esteetön reitti 0,2 km. Muutaman kilometrin retkiksi sopivat Pyhäjoen luontopolku 3,6 km, Vatikurun luontopolku 3,2 km, Saivonkierros 3,3 km ja Varkaankurunpolku 3,4 km.

Pidemmiksi päiväretkiksi olen merkinnyt itselleni Palkaskeron kierros 6,1 km, Tuomikurun kierros 6,1 km, Taivaskeron kierros 8,2 km, Pirunkurun ponnistus 8,1 km, Palosenjärven polku 9,3 km ja Pyhäkeron patikka 9,3 km. Keskisenlaen kierros 11,8 km ja Totovaaran tunturireitti 13,6 km ovat jo koko päivän mittaisia.

Mitkä reitit sopivat pidemmälle vaellukselle?

Vaellusreiteistä suosituin on vuonna 1934 perustettu Hetta-Pallas-reitti, josta on tullut vaellusmaailman klassikko. Hetta-Pallas vaellusreitti on pituudeltaan 47,7 km.

Toinen pitkä vaihtoehto on Pallas-Ylläs vaellusreitti 72,4 km. Se on kuvauksen mukaan metsäisempi ja vähemmän kuljettu kuin Hetta-Pallas, ja huollettujen taukopaikkojen välimatkat ovat paikoin pitkiä. Minulle juuri taukopaikkojen väli ratkaisee päivämatkat.

Useamman päivän suunnitelmaan sopivat myös Kukastunturin kierros 20,1 km, Kesäretkeilyreitti Pallastunturi-Laukupalo-Mäntyrova-Torassieppi 20,2 km ja Kesäretkeilyreitit 28,1 km. Talvella alueella on erilliset talvi- ja kesäreittiverkostot, ja talviretkeilyreittejä on yli 100 kilometriä. Reitistä kerron tarkemmin sivulla Hetta–Pallas-vaellusreitillä.

Missä voi yöpyä: laavut, tuvat ja telttailu?

Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan alueella on laavuja, kotia sekä autio- ja varaustupia. Taukopaikoiksi löytyy erilaisia vaihtoehtoja autiotuvista laavuihin. Minulle tämä yhdistelmä toimii: päivällä kävellään ja illalla valitaan tupa tai teltta sääntöjen mukaan.

Leiriytyminen on sallittua merkittyjen tauko- ja tulentekopaikkojen sekä tupien välittömässä läheisyydessä. Poikkeuksena on erämaavyöhyke, kartalla syrjävyöhyke, jossa lyhytkestoinen leiriytyminen on sallittua vapaasti. Rajoitusvyöhykkeillä yöpyminen on kielletty.

Alueella on liikkumisrajoituksia ja rajoitusvyöhykkeitä, joilla liikkuminen on kielletty vuoden ympäri tai tietyllä aikavälillä. Rajoitusvyöhykkeet on kuvattu Ohjeet ja säännöt -sivulla. Samaan tapaan yöpymispaikat kannattaa tarkistaa etukäteen myös Patvinsuon kansallispuistossa.

Miten perille pääsee ja mitä sääntöjä noudatan?

Saapumisen suunnittelen Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelun saapumisohjeiden ja kartan avulla. Alueella on kaksi luontokeskusta, ja viralliset kesäreitit on merkitty maastoon maalimerkein sekä risteyksissä olevin opasteviitoin. Viralliset talvireitit on merkitty aurauskepein ja opasteviitoin.

Tärkeimmät säännöt kirjaan vihkooni joka kerta. Avotulen teko on sallittua vain karttaan ja maastoon merkityillä tulentekopaikoilla. Tarkistan aina voimassa olevan maastopalovaroituksen ennen tulentekoa. Maastossa ei ole jäteastioita, joten tuon roskapussin ja vien roskat mennessäni tai lajittelupisteeseen.

Pidän Kuuran aina kytkettynä, koska puisto on poronhoitoaluetta. Pidän riittävän etäisyyden poroihin, jotta en häiritse niitä. Jokaisenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa kansallispuistoissa. Pakkaamisen apuna käytän omaa listaani sivulla Pakkauslistat retkelle, ja pyöräilijänä muistan, että virallisilla kesäreiteillä saa pyöräillä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Kun kaipaan harju- ja järviluonnon päiväretkeä Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa, tutkin vaihtoehtona reittejä kuten Kuikan Kierros sivulla Petkeljärven kansallispuisto: reitit, laavut ja pysäköinti.