Nuuksion kansallispuisto: reitit, telttailu ja luonto

Missä Nuuksion kansallispuisto on ja millaista luontoa siellä näkee?

Nuuksion kansallispuisto sijaitsee Uudellamaalla, Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin alueella. Vuonna 1994 perustetun puiston pinta-ala on 56 km². Sen maisemassa vuorottelevat kallioiset metsät, pienet vedet ja suot. Minulle Nuuksion kiinnostavin piirre on juuri tämä vaihtelu: retken aiheeksi voi valita yhtä hyvin vanhan metsän kuin järvien ja purojen ympäristön.

Karujen kalliomänniköiden rinnalla kasvaa sankkoja kuusimetsiä ja pienialaisia lehtoja. Haukkalampien ympäristössä ja Myllypuron laaksossa on kuusiaarnimetsiä. Vanhoissa metsissä on paikoin runsaasti lahopuuta, kaatuneita runkoja ja keloja. Niistä riippuvaisia lajeja on niin käävissä, hyönteisissä kuin linnuissakin.

Puiston tunnuseläin on liito-orava, jonka kanta on Nuuksiossa yksi Suomen tiheimmistä tunnetuista kannoista. Tunnuseläin ei silti ole retken havaintolupaus: oma kiinnostukseni kohdistuu sen elinympäristöön, vanhaan kuusivaltaiseen sekametsään.

Suomen luontokeskus Haltiassa voi tutustua koko Suomen luontoon. Jos etsin Nuuksion rinnalle muita retkikohteita, kokoan vertailuun kansallispuistot omana kokonaisuutenaan. Nuuksiossa huomioni pysyy ennen kaikkea metsien ja pienvesien muodostamassa maisemassa.

Reitit taulukkona

Pituudet: Metsähallituksen Luontoon.fi, tarkistettu 12.11.2026. Tarkista ajantasaiset reittitiedot ja poikkeukset ennen lähtöä.

Mitkä Nuuksion reitit valitsisin lyhyelle päiväretkelle?

Nuuksion kansallispuistossa ja sen välittömässä läheisyydessä on yli 50 kilometriä merkittyjä reittejä. Suuri osa niistä on ympyräreittejä. Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelun mukaan valtaosa reiteistä on kohtuullisen helppokulkuisia, mutta paikoin on jyrkkiä nousuja, portaita ja vaativaa maastoa. Pelkkä kilometrimäärä ei siis kuvaa koko reittiä.

Lyhyen päiväretken vertailuun nostan nämä vaihtoehdot:

• Punarinnan kierros, 2,4 km.
• Takalan polku, 2,8 km.
• Haukankierros, 3,9 km.
• Klassarinkierros, 4,1 km.
• Päivättärenpolku, 1,4 km.

Näistä Haukankierros on pituutensa puolesta vaihtoehto, jota vertaisin Punarinnan kierrokseen ja Klassarinkierrokseen. Punarinnan kierros on lyhyempi, Klassarinkierros hieman pidempi. En asettaisi niitä paremmuusjärjestykseen vain matkan perusteella, vaan valitsisin ensin, kuinka pitkän kävelyn haluan tehdä.

Solvalla–Haukkalampi-yhdysreitin pituus on 4,3 kilometriä. Se on nimensä mukaisesti yhdysreitti, joten en rinnasta sitä suoraan ympyräreitteihin. Myös Punaisen sulan salaisuus -lasten luontopolku kuuluu vaihtoehtoihin: sen pituus on 0,2 kilometriä. Näin lyhyen luontopolun ja usean kilometrin kierroksen välillä on jo selvä ero retken laajuudessa.

Mitä vaihtoehtoja on pidemmälle kävelylle?

Kun haluan lyhyttä kierrosta pidemmän päiväretken, vertaan Korpinkierrosta ja R2-reittiä. Korpinkierroksen pituus on 7,2 kilometriä ja R2-reitin 14,7 kilometriä. Niiden välinen ero on huomattava, joten pitäisin niitä erillisinä retkivaihtoehtoina enkä saman suunnitelman pieninä muunnelmina.

Nuuksion ja sen lähialueiden reittivalikoimaan kuuluu myös Salmen ulkoilualueen reittejä. Niistä löytyy 5,0 kilometrin, 6,4 kilometrin ja 10,7 kilometrin vaihtoehtoja. Pirttimäen ulkoilureittien ilmoitettu pituus on 13,8 kilometriä. Kun vertaan näitä kansallispuiston reitteihin, pidän mielessä, että reittivalikoima ulottuu myös puiston välittömään läheisyyteen.

Pidempi kävely ja yön yli jatkuva retki ovat minulle eri suunnitelmia. Reitin pituus ei yksin ratkaise yöpymispaikkaa, sillä Nuuksiossa telttailu kuuluu merkityille alueille. En siis lähtisi rakentamaan yöpymisretkeä pelkästään pisimmän reittinimen ympärille.

Reittien varsilla on keittokatoksia, tulentekopaikkoja ja telttailualueita. Niiden kautta hahmotan retken kokonaisuutta: ensin valitsen kävelyn, sitten siihen liittyvät tauot ja mahdollisen yöpymisen.

Onko Nuuksiossa esteettömiä reittejä, ja milloin lähtisin?

Nuuksion reittivalikoimassa on sekä esteetön reitti että vaativia esteettömiä reittejä. Kattilan esteettömän reitin pituus on 0,4 kilometriä. Haukanholman vaativa esteetön reitti on 1,9 kilometriä ja Maahisenkierroksen vaativa esteetön reitti 2,1 kilometriä. Säilytän nimissä vaativuusmerkinnän, sillä pelkkä sana esteetön ei kuvaa kaikkia näitä vaihtoehtoja samalla tavalla.

Vuodenajan valitsisin sen mukaan, mitä haluan katsoa. Matalajärvi kiinnostaa minua erityisesti keväällä ja syksyllä, jolloin siellä voi nähdä muuttolintuja. Se on tärkeä lintuvesi ja kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Muuttoaikoina järvellä tavataan kahlaajia ja runsaasti vesilintuja, syksyisin esimerkiksi uiveloita.

Talvesta Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelu kertoo, ettei reiteillä ole talvikunnossapitoa. Osalle niistä tamppautuu yleensä talven aikana polku.

Nuuksion vesiluonto ei rajoitu Matalajärveen. Puistoon kuuluu yli 80 pientä järveä ja lampea, ja niiden lisäksi alueella on puroja ja noroja. Minulle kevään ja syksyn linturetki olisi yksi tapa lähestyä tätä laajempaa vesien kokonaisuutta.

Missä Nuuksiossa voi yöpyä ja pitää tauon?

Nuuksiossa leiriytyminen on sallittua ainoastaan merkityillä telttailualueilla. Se on yöpymisretken lähtökohta, ei vain yksi vaihtoehto muiden joukossa. Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelun mukaan reittien varsilla on telttailualueiden lisäksi keittokatoksia ja tulentekopaikkoja. Pidän nämä palvelut suunnitelmassa erillään: taukopaikka ei itsessään tarkoita sallittua telttapaikkaa.

Jos suunnittelen yön yli jatkuvaa retkeä, aloitan merkitystä telttailualueesta ja sovitan kävelyn siihen. Päiväretkellä puolestaan keskityn reittiin ja sen taukopaikkoihin. Näin yöpymisen mahdollisuus ei jää päätettäväksi vain sen perusteella, miltä jokin metsän kohta näyttää.

Telttaretken tavaroita jäsennän retken pakkauslistojen avulla, mutta leiripaikan valinnassa noudatan puiston omaa sääntöä. Nuuksio on luonnonsuojelualue, jossa jokaisenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa.

Vesien äärellä huomio kuuluu myös pienvesiluontoon. Luontoon.fi neuvoo välttämään pesuaineilla peseytymistä ja astioiden pesemistä vesistöissä. Nuuksion järvet vaihtelevat ruskeavetisistä, nevarantaisista lammista kirkkaisiin kalliorantaisiin järviin. Niiden vedenlaatu on kohtalaisen hyvä, mutta rehevöityminen on nykyinen uhka.

Mitä sääntöjä tulenteossa, koiran kanssa ja luonnossa liikkumisessa on?

Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelun mukaan tulenteko on sallittu huolletuilla, karttaan ja maastoon merkityillä tulentekopaikoilla. Polttaa saa vain tarkoitukseen varattua, paikalle tuotua puuta. Vastuu on aina tulen sytyttäjällä.

Luontoon.fi ohjeistaa tarkistamaan voimassa olevat varoitukset Ilmatieteen laitokselta. Maastopalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty; kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja. Risukeitintä ei saa käyttää maastopalovaroituksen aikana. Retkikeittimen käyttö on sallittua siellä, missä liikkuminenkin on sallittua.

Lemmikit ovat tervetulleita puistoon vain kytkettyinä. Mukaan kuuluu myös koirankakkapussi, ja jätökset on korjattava pois. Maastossa ei ole sekajäteastioita: Luontoon.fi ohjeistaa viemään mennessään sen, minkä on tuonut tullessaan.

Puistossa saa liikkua jalan, hiihtäen, soutaen ja meloen rajoitusosia lukuun ottamatta. Marjojen ja ruokasienten poimiminen on samoin sallittua rajoitusosien ulkopuolella. Muiden kasvien ja niiden osien ottaminen tai vahingoittaminen on kielletty, joten villiyrttejä ja kukkivia kasveja ei saa kerätä.

Jokamiehenoikeuksia käsittelen erikseen, mutta Nuuksion retkellä ratkaisevat kansallispuiston omat ohjeet ja järjestyssääntö. Niitä ei voi korvata yleisellä oletuksella siitä, mitä metsässä tavallisesti saa tehdä.

Jos kaipaan vielä toistakin kansallispuistoa päiväretkelle tai yöpymiseen, tutustun Liesjärven kansallispuistoon, jossa on omat laavunsa ja telttailualueensa.

Jos kaipaan vielä kolmattakin retkikohdetta, tutustun Tiilikkajärven kansallispuistoon, jonka merkityt reitit ja telttailualueet sopivat hyvin myös pidemmälle retkelle.