Tammisaaren saariston kansallispuisto: reitit, telttailu ja pysäköinti

Missä Tammisaaren saariston kansallispuisto on?

Tammisaaren saariston kansallispuisto on Raaseporissa Uudellamaalla. Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan puisto on perustettu vuonna 1989, sen pinta-ala on 55 km2 ja tunnus on haahka.

Puisto ulottuu sokkeloisesta sisäsaaristosta ulkosaariston kautta avomerelle. Maisema muuttuu isoista metsäisistä saarista ulkomeren paljaisiin kallioluotoihin. En ole vielä käynyt tässä puistossa, joten olen tutkinut sijaintia ja saaria kartasta ja Luontoon.fi-palvelusta.

Sisäsaariston suurissa saarissa on erämaajärviä, reheviä metsiä ja kallioisia rantoja. Minulle tällainen vesillä liikuttava kohde eroaa selvästi mantereen poluista, joita on esimerkiksi Nuuksion kansallispuistossa ja Sipoonkorven kansallispuistossa.

Reitit taulukkona

Pituudet: Metsähallituksen Luontoon.fi, tarkistettu 12.11.2026. Tarkista ajantasaiset reittitiedot ja poikkeukset ennen lähtöä.

Mitkä reitit sopivat päiväretkeen?

Kansallispuiston luontopoluilla voi tutustua sisä- ja ulkosaariston luontoon ja historiaan. Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan puistossa on kolme helppokulkuista luontopolkua, ja saariin rantautuu veneellä tai kajakilla.

Älgö naturstig on 2,5 km. Se kulkee osittain jyrkässä maastossa Rödjanin kalastajatilan ja näköalatornin kautta Storträsket-nimisen sisäjärven ohi. Modermagan naturstig on 1,8 km ja esittelee ulkosaaristoa sekä sotahistoriaa sirpalesuojan ja korsun kautta.

Jussarössä on kaksi merkittyä reittiä: Jussarö gula stigen 2,8 km ja Jussarö tornstig 3,4 km. Luontopolku johdattaa kaivostoiminnan jäljille sekä merimaisemissa harvinaiseen aarniometsään, ja varrella on näköalatorni. Jussarön saarella voi tutustua vanhan kaivossaaren historiaan ja autioituneeseen rautakaivokseen.

Lyhyttä päiväretkeä suunnitellessani valitsisin Modermaganin 1,8 km:n polun tai Älgön 2,5 km:n polun. Pidempään päivään sopisivat Jussarön 2,8 km:n ja 3,4 km:n reitit. Melonta on myös mahdollista, ja puistossa voi tehdä lyhyitä tai pitempiä melontaretkiä. Veneily ja purjehdus ovat luonteva tapa liikkua saaresta toiselle, aivan kuten Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa.

Missä voi yöpyä ja tehdä tulet?

Leiriytyminen on sallittu vain sitä varten osoitetuilla telttailualueilla. Telttailualueet ovat Jussarössä, Fladalandetissa, Modermaganissa ja Älgön Rödjanissa. Leiriytyminen on sallittu ainoastaan erikseen merkityillä telttailualueilla ja kaikkien taukopaikkojen välittömässä läheisyydessä.

Yöpyminen on mahdollista myös omassa veneessä useiden saarten rannoilla. Jussarön saarella on varattava rantasauna sekä kahvila-ravintola.

Tulenteko on sallittu huolletuilla, karttaan ja maastoon merkityillä tulentekopaikoilla käyttäen ainoastaan tarkoitukseen varattua, paikalle tuotua puuta. Tulentekopaikat ovat Jussarössä, Modermaganissa, Fladalandetissa ja Rödjanissa. Nämä kaikki tulentekopaikat ovat avotulia, joissa tulta ei saa tehdä maastopalovaroituksen aikana. Retkikeittimen käyttö on sallittu siellä, missä liikkuminenkin on sallittu.

Alueella ei ole kierrätyspistettä, joten tuon mukanani roskapussin ja vien roskat mennessäni. Sama roskaton periaate pätee muissakin kansallispuistot-sivun kohteissa, ja pakkaamista varten kannattaa tarkistaa pakkauslistat retkelle.

Miten perille pääsee ja mitä sääntöjä pitää noudattaa?

Puistoon pääsee omalla veneellä tai taksiveneellä. Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan Tammisaareen on matkaa noin 100 km Helsingistä. Autolla saapuville on osoitettu pysäköintiä Tammisaaren keskustassa Pohjoissatamassa, osoite Pohjoinen Rantakatu 15, 10600 Tammisaari.

Muita pysäköintipaikkoja ovat Skärlandetin venesatama Sommaröstrand, osoite Sommaröstranden 44, 10600 Tammisaari, sekä Skärlandetin venesatama Baggö, osoite Baggöntie 1275, 10600 Tammisaari. Muistan ottaa mukaan merikartan ja kompassin, sillä alueella on matkapuhelinverkon katvealueita.

Kansallispuisto on luonnonsuojelualue, jossa jokamiehenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa. Pidän lemmikit aina kytkettynä. Alueella on liikkumisrajoituksia linnuston ja luonnon suojelemiseksi.

Osalle saarista on maihinnousukielto huhtikuusta heinäkuuhun pesimärauhan vuoksi. Haahkalle ja muille linnuille liikkumiskielto on voimassa merivyöhykkeen luodoilla ja saarilla sekä niitä ympäröivillä vesialueilla 200 metrin etäisyydellä rannasta koko kevään ja kesän ajan. Älgön fladoissa on liikkumiskielto koko vuoden. Jussarön länsiosassa liikkuminen on sallittu ainoastaan merkittyä luontopolkua pitkin. Sääntöjen taustalla ovat samat periaatteet kuin jokamiehenoikeuksissa: kuljen poluilla ja kunnioitan kieltoja.

Mikä puiston luonnossa on erityistä?

Puiston merkittävin nähtävyys on sen monipuolinen luonto. Sisäsaaristosta ulkosaaristoon avautuvassa maisemassa on saaria, kalliorantoja ja vanhaa metsää. Myös vedenalainen luonto kuuluu kansallispuistoon, ja matalat fladat ovat tärkeitä lisääntymisalueita kaloille ja pieneliöille.

Lukuisilla pienillä luodoilla pesii tuhansia merilintuja, kuten haahkoja, tukkakoskeloita, merimetsoja, tukkasotkia sekä useita eri lokkilajeja. Haahka on puiston runsaslukuisin vesilintulaji. Suuremmilla saarilla voi tavata hirviä, valkohäntäkauriita, mäyriä ja jäniksiä, ja eteläisessä osassa voi nähdä myös harmaahylkeitä tai jopa itämerennorppia.

Jussarö on puiston toiseksi suurin saari. Sen länsipuolella on metsää, joka on saanut olla koskemattomana vuosisatoja ja jossa on aarniometsän piirteitä, mikä on epätavallista merivyöhykkeellä. Itäpuoleen on vaikuttanut voimakkaasti kaivostoiminta 1900-luvun puolivälissä.

Lapin kohteista olen koonnut tietoa myös sivulle Sallan kansallispuiston reitit ja laavut.