Isokurun kota ja Isokuru: reitit, kota ja pysäköinti
Lyhyesti polulta
Isokuru on 220 metriä syvä kuru Pyhä-Luoston kansallispuistossa, ja Isokuru portaaton reitti on pituudeltaan 2,5 km. Isokurun rajoitusvyöhykkeellä liikkuminen on sallittu ainoastaan merkittyä kesäreittiä pitkin, ja Isokuruun ei mene talvireittiä.
- SijaintiPyhä-Luosto, Kemijärvi ja Pelkosenniemi
- ReittiIsokuru portaaton reitti 2,5 km
- KausiKesällä ja syksyllä merkityllä reitillä
Reittikortti: Isokurun kota ja Isokuru
Vihossani- Sijainti
- Kemijärvi, Pelkosenniemi ja Sodankylä, Lappi
- Reitit
- Isokuru portaaton reitti 2,5 km, Karhunjuomalammen reitti 9,1 km
- Yöpyminen
- Vuokratupia ja autiotupia, leiriytyminen sallittu
- Paras aika
- Kesä ja syksy
Tiedot: Metsähallitus / Luontoon.fi · tarkistettu 12.11.2026 · pakkauslistani
Mikä Isokuru on ja millainen reitti sinne vie?
Minulle Isokuru on Pyhä-Luoston kansallispuiston vaikuttavin paikka. Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan yli 200 metriä syvä Isokuru on Suomen syvin kuru, ja tarkempi syvyys on 220 metriä. Pikkukurukin ulottuu 130 metrin syvyyteen.
Lyhin nimeltä mainittu vaihtoehto on Isokuru portaaton reitti, jonka pituus on 2,5 km. Se sijaitsee Pyhä-Luoston kansallispuistossa Kemijärvellä. Minä kirjaan reittivihkooni aina matkan, ajan ja sään, joten tämän pituuden muistan helposti.
Isokurun kautta kulkee myös Karhunjuomalammen reitti, joka on 9,1 km. Pidempää matkaa hakevalle puiston halki kulkee Pyhä-Luosto vaellusreitti, jonka pituus on 47,6 km. Laajemmista taukopaikoista kertoo laavut ja kodat -sivu.
Reitit taulukkona
| Reitti | Pituus | Tyyppi |
|---|---|---|
| Rykimäkero, esteetön reitti | 1,3 km | esteetön |
| Luosto – Rykimäkero luontolatu | 4,1 km | talvi |
| Luosto- Lampivaara lumikenkäilyreitti | 7,7 km | talvi |
| Luoston valaistut kuntoradat | 22,3 km | kesä |
| Luosto-Yli-Luosto reitti | 12,6 km | kesä |
| Ukko-Luoston lumikenkäreitti | 8,4 km | kesä |
| Pyhätunturin valaistu kuntorata/Kemijärvi | 7,5 km | kesä |
| Luosto-Torvisen Maja lumikenkäilyreitti | 7,7 km | talvi |
| Tunturiaavan luontopolku | 8,7 km | kesä |
| Lampivaaran talvipyöräilyreitti | 8,2 km | talvi |
| Noitatunturin valloitus | 12,5 km | kesä |
| Karhunjuomalammen reitti | 9,1 km | kesä |
| Luoston vaellusluontopolku | 15,7 km | kesä |
| Tunturiaavan talvipyöräilyreitti | 10,4 km | talvi |
| Ukko-Luoston huippu | 6,7 km | kesä |
| Rykimäkurun reitti | 11,6 km | kesä |
| Pyhä-Luosto vaellusreitti | 47,6 km | kesä |
Pituudet: Metsähallituksen Luontoon.fi, tarkistettu 12.11.2026. Tarkista ajantasaiset reittitiedot ja poikkeukset ennen lähtöä.
Mistä reitti alkaa ja miten Isokurussa saa liikkua?
Minä pysyttelen Isokurussa tarkasti merkityllä reitillä. Luontoon.fi-sivun mukaan Isokurun rajoitusvyöhykkeellä liikkuminen on sallittu ainoastaan merkittyä kesäreittiä pitkin. Se on minulle selkeä raja, jota en ylitä edes kuvaamisen vuoksi.
Kansallispuisto sijaitsee Kemijärven, Pelkosenniemen ja Sodankylän alueella Lapissa. Suuri osa poluista on sorastettu helppokulkuisiksi, ja suoalueilla kuljetaan pitkospuita pitkin. Pyöräily on sulan maan aikaan sallittu merkityillä ulkoilureiteillä, mutta Isokurun, Isokurunkankaan ja Noitatunturin reitit ovat poikkeuksia.
Pidän koiraa kytkettynä koko ajan, sillä sääntöjen mukaan lemmikkieläinten vapaana pitäminen on kielletty ja koirien jätökset siivotaan poluilta sivummalle.
Missä on Isokurun kota ja voiko reitillä yöpyä?
Taukopaikkoja on tiheässä: laavuja, kotia, keittokatoksia ja päivätupia. Minulle kota on tauko, ei määränpää itsessään. Tulenteko on sallittu vain merkityillä tulipaikoilla, ja tarkistan aina voimassa olevan maastopalovaroituksen ennen tulentekoa.
Kodan käytössä auttaa, kun tuntee eron kodan ja tulistelukodan välillä. Yöpymiseen alueella on vuokratupia ja autiotupa -majoitusta. Lyhytkestoinen leiriytyminen on sallittua rajoitusvyöhykkeitä lukuun ottamatta, ja leiriytymisen suositellaan tapahtuvan merkittyjen taukopaikkojen välittömässä läheisyydessä.
Minä pakkaan roskapussin mukaan, koska kansallispuistossa ei ole jäteastioita. Vien kaiken mennessäni, myös biojätteen jämät.
Milloin Isokurun reitti on kuljettavissa?
Minun kokemukseni mukaan Isokuru on kesän ja syksyn kohde. Luontoon.fi-sivun mukaan Suomen syvin kuru on saavutettavissa kesällä ja syksyllä, ja kansallispuiston halki kulkeva vaellusreitti on kuljettavissa kesällä ja syksyllä.
Kesäreiteillä ei ole talvikunnossapitoa. Isokuruun ei mene talvireittiä lumivyöryvaaran takia. Talviaikaan alueella on kattava latuverkosto, ja laduilla saa liikkua vain hiihtäen.
Minä tarkistan ennen lähtöä reitin kesäkauden tilanteen. Oma pakkauslista retkelle auttaa, etten unohda karttaa, juomaa ja lämmintä taukovaatetta.
Kun kaipaan kuru-maisemien jälkeen metsäisempää taukopaikkaa, tutkin Kintulammin laavujen reittejä, laavuja ja pysäköintiä Tampereen Teisko-Aitolahden alueella.
Kysyttyä
Kuinka pitkä on Isokurun reitti?
Isokuru portaaton reitti on 2,5 km. Isokurun kautta kulkeva Karhunjuomalammen reitti on 9,1 km Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan.
Voiko Isokuruun mennä talvella?
Isokuruun ei mene talvireittiä lumivyöryvaaran takia. Kesäreiteillä ei ole talvikunnossapitoa, ja Isokurun rajoitusvyöhykkeellä liikkuminen on sallittu ainoastaan merkittyä kesäreittiä pitkin.
Lähteet
- luontoon.fi – reittikuvaus, pituus, haastavuus, palvelut (12.11.2026)
- luontoon.fi – yleiskuvaus, sijainti, säännöt (12.11.2026)
- luontoon.fi – reitit (12.11.2026)
- luontoon.fi – luonto (12.11.2026)
- luontoon.fi – ohjeet ja säännöt (12.11.2026)
- luontoon.fi – saapuminen ja pysäköinti (12.11.2026)
- luontoon.fi – yöpyminen (12.11.2026)
- luontoon.fi – retkeilyrakenteet (12.11.2026)
Tarkistin tiedot 12.11.2026. Jos huomaat muutoksen reitillä tai säännöissä, kerro minulle.