Autiotupa: säännöt, yöpyminen ja tupaetiketti

Mikä autiotupa on?

Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan autiotupa on jaettava ja maksuton levähdys- ja yöpymispaikka omatoimiretkeilijöille. Minulle se on tarkoittanut yksinkertaista taukopaikkaa, jossa levähdän, kuivattelen vaatteita ja yövyn jos tilaa on.

Autiotuvat ovat avoimia ja lukitsemattomia, eikä niitä voi varata tai vuokrata. Siksi lähden aina sillä ajatuksella, että tupa jaetaan muiden kulkijoiden kanssa.

Kun vertailen vaihtoehtoja, Laavut ja tuvat auttavat minua hahmottamaan, milloin tupa on parempi valinta kuin avoin katos. Minulle autiotupa on ollut erityisesti pidemmän päivän pääte tai sateen aikainen levähdyspaikka.

Autiotupien käyttö yöpymiseen matkailun liiketoiminnassa ei ole sallittua. Tämä rajaus on minusta selkeä, sillä tuvat on tarkoitettu yksittäisille omatoimiretkeilijöille.

Kenelle autiotupa sopii ja kuinka kauan siinä yövytään?

Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan autiotuvat on tarkoitettu yksittäisille omatoimiretkeilijöille yhden tai kahden yön majoitukseen. Minä pidän tätä rytmiä luontevana, sillä tupa on läpikulkupaikka eikä leiripaikka.

Suurempien ryhmien ja pidempään viipyvien tulee yöpyä teltassa tai varaus- ja vuokratuvassa. Minusta tämä sääntö suojaa pienten tupien rauhaa ja tilaa.

Varaudun siihen, että autiotupaan ei mahdu nukkumaan. Omin lihasvoimin saapuneilla on etuoikeus tuvassa yöpymiseen, joten pidän teltan mukana olon itsestäänselvyytenä.

Metsähallituksen ohjeen mukaan autiotupien yhteydessä kannattaa ottaa mukaan teltta. Minulle teltta on ollut varasuunnitelma, jonka avulla en jää illalla ilman majoitusta, vaikka tupa olisi täynnä.

Tilaa jaetaan myös laavuilla, kuten Kämmenlammen laavulla, ja autiotuvassa opin luopumaan omasta nurkasta ajoissa.

Miten autiotuvassa jaetaan tila?

Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan autiotuvissa aikaisemmin tullut tekee tilaa myöhemmin tulevalle, jotta viimeiseksi tulleella on mahdollisuus kuivatella vaatteitaan ja levätä. Minulle tämä on koko autiotuvan ydin.

Autiotupia ei saa varata itselle tai omalle porukalle, esimerkiksi levittämällä omia tavaroita tai lukitsemalla ovia. Pidän tavarani kasassa ja vapautan makuulaveria heti, kun joku saapuu myöhään.

Jätän rinkat ja ylimääräiset tavarat terassille, jotta majoitustilaa vapautuu. Tämä pieni teko muuttaa ahtaan illan yllättävän toimivaksi.

Autiotuvissa ja varaustuvissa hiljaisuus on klo 23.00–06.00. Minä rauhoitun tuohon aikaan, laitan otsalampun himmeälle ja hoidan iltatoimet mahdollisimman hiljaa.

Tupakointi tuvan sisällä on kielletty. Oman retkikeittimen käyttö ei ole sallittua tuvissa, vaan sitä käytetään vain ulkotiloissa. Minulle ulkona kokkaaminen on muutenkin mieluisampaa, sillä tupa pysyy siistimpänä ja hajuttomampana.

Sama jakamisen ajatus pätee myös muualla, ja esimerkiksi Lapinsaaren laavu on hyvä paikka harjoitella toisten huomioimista ennen tupayötä.

Mitä tuvasta löytyy ja miten hoidan lämmityksen ja siivouksen?

Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan autiotuvissa on makuulaverit, pöytä, penkit, kamiina ja kuivakäymälä sekä joskus kaasuliesi. Lisäksi on polttopuuta sekä saha ja kirves.

Minä tarkistan saapuessani ensin puutilanteen, tuvan siisteyden ja vieraskirjan. Jos puita on vähän, käytän niitä erityisen säästeliäästi.

Lämmitän tupaa maltillisesti ja käytän polttopuita säästeliäästi. Tuon tulentekovälineet ja puukon sytykkeiden tekoa varten, sillä valmiisiin sytykkeisiin ei voi luottaa.

Pilkon polttopuut ja sytykkeet valmiiksi tupaan seuraavalle käyttäjälle. Käytän vain pieniä määriä puhdasta paperia tai pahvia sytykkeenä, enkä polta muuta roskaa.

Siivoan lähtiessäni tuvan ja sen ympäristön. Pyyhin pöydän, lakaisen lattian ja vien roskat mennessäni, koska tuvassa ei ole jätehuoltoa samalla tavalla kuin kotona.

Kirjoitan tuvan vieraskirjaan nimeni, vierailun ajankohtani ja seuraavan retkikohteeni. Tapa tuntuu pieneltä, mutta se kertoo seuraaville kulkijoille reitistä ja rytmistä.

Kuten Runtelin laavu ja Viitastenperän laavu, myös autiotupa jää parhaaseen kuntoon silloin, kun jokainen jättää paikan siistimpänä kuin sen löysi.

Miten autiotupa eroaa varaus-, vuokra- ja päivätuvasta?

Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan varaustupa on jaettava yöpymispaikka, josta voi varata maksullisen petipaikan 1–2 yöksi. Varaukset tehdään eraluvat.fi-palvelussa.

Varaustupaan pääsee vain petipaikkavarauksella. Petipaikan varannut saa tupa-avaimen maksua vastaan, joten varaustupa toimii aivan eri logiikalla kuin avoin autiotupa.

Vuokratupa on yöpymispaikka, jonka voi vuokrata kokonaan omaan käyttöön määrätyksi yöksi tai muutamaksi, korkeintaan viikoksi. Minulle vuokratupa on vaihtoehto silloin, kun haluan omaa rauhaa pidemmäksi ajaksi.

Päivätuvissa ei saa yöpyä muutoin kuin hätätapauksessa. Pidän eron mielessä reittiä suunnitellessani, sillä päivätupa on tauko- ja ruokapaikka, ei yöpymispaikka.

Lemmikkien tuominen tupaan on joihinkin tupiin sallittua vain muiden tuvan käyttäjien suostumuksella, ja eläimet on pidettävä kytkettyinä. Kysyn siksi aina muilta ennen kuin tuon eläimen sisälle, ja pidän sen kytkettynä sisällä ja piha-alueilla.

Kun kaipaan kevyempää yötä ilman kamiinaa, valitsen usein laavun tai kodan ja jätän tuvan niille, jotka tarvitsevat sitä enemmän. Yksi tällainen kohde on Isokurun kota ja Isokuru.