Salamajärven kansallispuisto: reitit, yöpyminen ja pysäköinti

Missä Salamajärven kansallispuisto on?

Salamajärven kansallispuisto sijaitsee Kinnulan, Kivijärven ja Perhon kuntien alueella Keski-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan puisto on valtatie 13:n itäpuolella, ja kuntien taajamista on Koirasalmen luontotuvalle 20–25 km matka.

Minulle puisto on ennen kaikkea eteläisen Suomen suurin suoerämaa. Kivikkoiset kankaat, laajat suot ja metsäpeuran jäljet tekevät siitä erilaisen kuin monet muut kansallispuistot. Puisto on perustettu vuonna 1982, pinta-ala on 65 km2 ja tunnus on metsäpeura.

Koirasalmi kämppäkartanoineen on portti koko perheen luontoelämyksiin. Minä aloittaisin sieltä, sillä matkaan pääsee helposti Koirasalmen luontotuvalta, kansallispuiston pysäköintialueilta tai Salamanperän luonnonpuiston pysäköintialueelta. Loppumatka on hiekkatietä, jonka kunto vaihtelee.

Reitit taulukkona

Pituudet: Metsähallituksen Luontoon.fi, tarkistettu 12.11.2026. Tarkista ajantasaiset reittitiedot ja poikkeukset ennen lähtöä.

Mitkä reitit sopivat päiväretkeen?

Kansallispuistossa on noin 60 km merkittyjä reittejä 1,5–58 km. Lyhyelle päivälle minä valitsisin helpoimmin hahmottuvat ympyrät. Vasan kierros on 2,1 km, Pakosuon kierros luontopolku on 4,4 km ja Metsäperäläisen taival on 6,2 km.

Salamanperä luonnonpuisto polku on 7,2 km. Se kulkee Salamanperän luonnonpuistossa, jossa liikkuminen on sallittua ainoastaan merkityillä poluilla. Sama rajaus koskee Heikinjärvennevan rajoitusosaa lintujen pesimäaikaan 1.3.–15.7., jolloin liikkuminen on sallittu ainoastaan merkityllä reitillä.

Esteetön vaihtoehto on Koirasalmen vaativa esteetön reitti, 1,6 km, ja lyhyin reitti on Lasten luontopolku, 1,1 km. Vertailuksi katsoisin myös Seitsemisen kansallispuiston lyhyitä polkuja.

Mitkä reitit sopivat pidemmälle vaellukselle?

Pidemmälle sopivat Vaatimen kierros 17,4 km ja Hirvaan kierros 56,1 km. Vaatimen kierros menee vielä yhden pitkän päivän retkenä, mutta Hirvaan kierros on selvästi usean päivän vaellus.

Osa reiteistä liittyy laajaan Peuran polku -retkeilyreitistöön, jonka pituus on 115 km. Peuran polku runkoreitti E6 on pituudeltaan 78,4 km.

Maastossa on varauduttava matkapuhelinverkon katvealueisiin, joten mukaan kannattaa ottaa paperikartta ja kompassi. Katvealueisiin kehotetaan varautumaan myös Isojärven kansallispuistossa.

Missä voi yöpyä ja tehdä tulet?

Matkan varrella voit yöpyä teltassa, laavuilla, autiotuvassa tai vuokratuvassa. Tilapäinen leiriytyminen on sallittu telttailualueilla sekä laavuissa, tulentekopaikoilla ja niiden välittömässä läheisyydessä.

Huomaathan, että Koirasalmen telttailualue palveluineen on maksullinen. Salamanperän luonnonpuistossa leiriytyminen on kielletty. Alueella ei ole jäteastioita, joten roskapussi kannattaa tuoda ja roskat viedä mennessään.

Tulenteko on sallittua vain sitä varten osoitetuilla paikoilla. Tarkista aina voimassa oleva maastopalovaroitus ennen tulentekoa. Maastopalovaroituksen aikana tulenteko on sallittu vain tupien tulisijoissa ja Koirasalmella Maahisen vuokrakodassa. Salamanperän luonnonpuistossa tulenteko on kielletty. Nämä rajaukset muistuttavat siitä, miten jokamiehenoikeuksiin verrattuna kansallispuistoissa on omat sääntönsä.

Mikä luonnossa on erityistä ja milloin mennä?

Salamajärvellä on eteläisen Suomen suurin suoerämaa. Vedenjakaja-alueella sijaitsevan puiston suot ovat märkiä ja linnustoltaan rikkaita. Puistoa luonnehtivat suuret, avonaiset ja vähäpuustoiset nevat.

Metsäpeura elää alueella. Vuonna 1979 Salamajärven kansallispuistoon Kuhmosta siirretyistä 2 hirvaasta ja 8 vaatimesta on kasvanut Suomenselälle yli 2000 yksilön peurakanta. Kesällä peurat ja niiden vasat laiduntavat pieninä ryhminä puiston suoalueilla. Hyvällä onnella retkeilijä voi nähdä metsäpeuran kansallispuiston retkeilyreiteillä.

Koirajoen aarnialue on suojeltu Metsähallituksen omalla päätöksellä jo vuonna 1912. Mäntyvaltaisessa aarniometsässä on paljon suuria vanhoja puita, keloja ja lahopuuta. Heikinjärvennevan reunalla olevasta luontotornista voi tarkkailla runsasta kahlaajalinnustoa. Minulle paras aika on kesä, kun suoluonto on avoin ja valoisaa riittää. Kalastus kiinnostaa monia, sillä alueella on mahdollisuus kalastaa taimenta ja siikaa.

Minulle vanhat aarniometsät ovat lähellä sydäntä, joten seuraavaksi tutustun Pyhä-Häkin kansallispuiston aarniometsään ja reitteihin.