Saaristomeren kansallispuisto: reitit, yöpyminen ja saapuminen

Missä Saaristomeren kansallispuisto on?

Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan Saaristomeren kansallispuisto on Varsinais-Suomessa Kemiönsaaren ja Paraisten kunnissa. Se on minulle selvästi erilainen kohde kuin sisämaan kansallispuistot, sillä puisto levittäytyy merelle.

Saaristomeri on Euroopan laajin saaristo. Erikokoisia saaria ja luotoja on noin 40 000, joista noin 2000 kuuluu kansallispuistoon. Maisemat vaihtelevat karuista kallioluodoista eläviin saaristokyliin ja ulkomeren ulapoista suojaisiin kalliopoukamiin.

Puisto on perustettu vuonna 1983 ja sen pinta-ala on 535 km². Tunnuseläin on merikotka, joka on nykyään tavallinen näky joka puolella Saaristomerta. Minä hahmotan puiston saarten verkostona, en yhtenä rajattuna metsäalueena.

Suunnittelen retken samalla tavalla kuin suunnittelisin Kurjenrahkan kansallispuistoon lähtöä: kirjaan ylös kunnat, saaren nimen ja sen, tarvitsenko venettä vai yhteysalusta.

Reitit taulukkona

Pituudet: Metsähallituksen Luontoon.fi, tarkistettu 12.11.2026. Tarkista ajantasaiset reittitiedot ja poikkeukset ennen lähtöä.

Mitkä reitit sopivat päiväretkeen?

Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan Saaristomeren kansallispuiston retkeilyreitit ovat 0,4–5 kilometrin mittaisia ja tarjoavat maisemia sekä tietoa saarten historiasta ja luonnosta. Reitit kulkevat yleensä näköalapaikkojen ja erityisten nähtävyyksien läheltä.

Lyhyitä päiväpolkuja ovat esimerkiksi Konungsskärin luontopolku 0,4 km, Sinisimpukka Luontopolku 0,6 km, Yxskär luontopolku 0,8 km, Högland Luontopolku 1,3 km, Holma Linsno luontopolku 1,3 km, Boskär luontopolku 1,3 km, Berghamn Nauvo luontopolku 1,5 km, Stora Hästö luontopolku 1,5 km ja Stora Hästön luontopolku 1,6 km.

Hieman pidempiä ovat Holma Gölpo luontopolku 1,8 km, Björkö luontopolku 2,5 km ja Jungfruskär luontopolku 2,6 km. Örön linnakesaarella on kaksi noin viiden kilometrin mittaista luonto- ja kulttuuripolkua sekä vanhoja mukulakiviteitä, ja erikseen on merkitty 120mm Kierros 5,3 km ja Kuuden Tuuman Kierros 5,3 km.

Minä valitsisin päiväretkeen yhden saaren ja yhden polun, koska siirtymisiin menee saaristossa aikaa. Monien reittien varsilla on retkisatamia, tulentekopaikkoja ja telttailualueita.

Mikä reitti sopii pidemmälle retkelle?

Pidemmäksi kohteeksi Metsähallituksen Luontoon.fi-sivu mainitsee Purunpään retkeilyreitistön 18,5 km Kemiönsaaressa. Se on selvästi pidempi kuin puiston lyhyet luontopolut.

Toinen pitkä linja on Pyhän Olavin merireitti 285,4 km. Minä ajattelen sitä enemmän melojan tai veneilijän reittinä kuin jalan kuljettavana päiväreittinä, sillä kanootti tai kajakki on sivun mukaan paras keino rantautua monelle saarelle.

Saaristomeren luontoon voi lähteä myös yhden tai useamman päivän purjehdusseikkailulle. Erittäin hyvät purjehtimis- ja melontamahdollisuudet on mainittu puiston erityispiirteenä, samoin laaja telttailualueiden verkosto.

Utön ja Jurmon valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ovat kansallispuiston välittömässä läheisyydessä, mutta niissä ei ole merkittyjä reittejä. Vieraillessa pitää ottaa huomioon paikalliset asukkaat ja mahdolliset liikkumisrajoitusalueet. Samalla tavalla kuin jokamiehenoikeudet eivät sellaisenaan ole voimassa kansallispuistoissa, täälläkin kuljetaan saaren ehdoilla.

Missä voi yöpyä ja miten puistoon pääsee?

Leiriytyminen on sallittu vain sitä varten osoitetuilla telttailualueilla. Minä suunnittelisin yöpymisen juuri niiden varaan, koska jokaisenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa kansallispuistoissa.

Yöpyminen retkisatamassa on sallittu, ja retkisatamassa saa pitää venettä enintään kaksi vuorokautta. Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan alueelle voi matkustaa joko omalla veneellä tai yhteysaluksella useista eri satamista.

Jungfruskäriin ei ole vakituista lauttayhteyttä, mutta omalla veneellä voi kiinnittyä saaren retkilaituriin. Berghamniin ja Jurmoon on yhteysalusliikennöinti. Minä tarkistaisin oman saareni yhteydet Luontoon.fi-palvelusta ennen kuin lukitsen suunnitelman.

Tulenteko on sallittu huolletuilla, karttaan ja maastoon merkityillä tulentekopaikoilla käyttäen ainoastaan tarkoitukseen varattua, paikalle tuotua puuta. Vastuu on aina tulen sytyttäjällä. Tarkistan aina voimassa olevan maastopalovaroituksen, sillä varoituksen aikana tulenteko on ehdottomasti kielletty lukuun ottamatta keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja.

Mitä sääntöjä ja luontoa on hyvä tuntea?

Saaristomeren kansallispuisto on perustettu Saaristomeren luonnon ja kulttuurin suojelemiseksi. Minä luen ohjeet samalla huolella kuin pakatessani pakkauslistat retkelle mukaan.

Lemmikit ovat tervetulleita kansallispuistoon, mutta ainoastaan kytkettynä. Roskattomalla retkellä vien mennessäni sen, minkä toin tullessani, sillä puistossa ei ole Metsähallituksen ylläpitämiä sekajäteastioita. Joillakin saarilla, kuten Jurmossa, Björkössä, Bodössä ja Berghamnissa, Pidä Saaristo Siistinä ylläpitää sekajäteastioita.

Liikkuminen on sallittu vapaasti jalan, hiihtäen ja veneellä rajoitusosia lukuun ottamatta. Osalle saarista on maihinnousukielto huhtikuusta heinäkuuhun pesimärauhan turvaamiseksi, ja hylkeiden suojelemiseksi esimerkiksi Nauvon Trunsön, Sandholmin ja Borstön ulkoluotoalueilla maihinnousu on kielletty ympäri vuoden. Pyöräily on kielletty lukuun ottamatta merkittyjä ajoteitä Örön ja Jungfruskärin saarilla.

Luonnossa erityistä ovat kallioluodot, metsäiset saaret ja aavat selkävedet. Lehdesniityt ovat harvinaisia perinneympäristöjä, joita hoidetaan paljolti talkoovoimin. Jungfruskär on tunnettu orkideoistaan ja hoidetuista perinnemaisemistaan, Jurmo on soraharjun muodostama matala saari ja Berghamnin Vanha Västerbyn kalastajatila kertoo kalastajien elämästä. Seuraavaksi vertaan tätä meriluontoa Liesjärven kansallispuistoon.

Meren ääreltä on mukava suunnata myös sisämaahan: Pyhä-Häkin kansallispuistossa odottaa aarniometsää ja päiväretkeilyyn sopivia polkuja, kuten kerroin tarkemmin Pyhä-Häkin kansallispuiston reittien ja yöpymisen oppaassa.