Riisitunturin kansallispuisto: reitit, laavut ja pysäköinti

Missä Riisitunturin kansallispuisto on?

Riisitunturin kansallispuisto on Posiolla Lapissa. Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan se on helposti tavoitettava tunturi rinnesoiden ja taigametsien keskellä.

Minulle paikka on eteläistä tunturiluontoa edustavimmillaan. Alue on Kuusamon ylänköalueen korkeimpia kohtia, ja monet huiput kohoavat yli 400 metrin korkeuteen. Riisitunturin 465 metriin kohoava huippu tarjoaa huikeita näkymiä.

Maisemat avautuvat yli Kitkajärven aina Kuusamon sinisille vaaroille saakka. Minä pysähdyin katselemaan myös näkymää yli Ikkunalammen. Reittivihkoon kirjasin matkan, ajan, sään ja sen, mitä tekisin toisin.

Puisto on perustettu 1982 ja sen pinta-ala on 76 km2. Tunnuksena ovat hiiripöllö ja tykkykuusikko. Se erottuu monista muista kansallispuistoista juuri rinnesoidensa ja tykkykuusikoidensa vuoksi.

Reitit taulukkona

Pituudet: Metsähallituksen Luontoon.fi, tarkistettu 12.11.2026. Tarkista ajantasaiset reittitiedot ja poikkeukset ennen lähtöä.

Mitkä reitit sopivat päiväretkeen?

Päiväretkiin sopivat Riisin rääpäsy ja Riisin rietas -retkeilyreitit. Riisin rääpäsy on 4,5 km ja Riisin rietas on 10,9 km. Minä kuljin lyhyemmän ensin, jotta ehdin katsella rinnesoita rauhassa.

Reittejä pitkin pääsee helposti kauniiden kaukomaisemien ääreen tunturin huipulle sekä erämaisiin tunnelmiin kynttiläkuusten ja rinnesoiden keskelle. Reittien varrella on penkkejä maisemien ihailua ja lepotaukoja varten.

Talvireittinä toimii Riisitunturin monitoimireitti, jonka pituus on 15,7 km. Avonainen tunturimaasto soveltuu hyvin lumikenkäilyyn ja liukulumikenkäilyyn. Talvella kuljen itse mieluiten lumikengillä.

Lyhyitä reittejä voi verrata Kolin kansallispuiston kierroksiin, ja pidempää vaellusta suunnitellessa olen katsonut Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon vieviä vaihtoehtoja. Pakkaamista helpotti oma pakkauslistat retkelle -sivuni.

Missä voi yöpyä ja pitää tauon?

Evästauon voi pitää jollakin reitin varrella sijaitsevista laavuista. Laavuja ja tulipaikkoja on useita, ja ne sopivat hyvin päiväretken tauoille.

Yön yli voi viipyä Riisitunturin helposti tavoitettavassa autiotuvassa. Minä yövyin autiotuvassa ja kirjasin yöpymispaikan omaan vihkooni kuten aina vuodesta 2011 alkaen.

Leiriytyminen on rajoitettua. Retkeily- ja luontomatkailuvyöhykkeillä tilapäinen leiriytyminen on sallittu vain huolletuilla taukopaikoilla. Muualla leiriytymispaikan saa valita vapaasti.

Alueella ei ole kierrätyspistettä, joten toin roskapussin ja vein roskat mennessäni. Sama periaate koskee myös esimerkiksi Hossan kansallispuistoa ja Lemmenjoen kansallispuistoa.

Miten perille pääsee ja mitä sääntöjä noudatan?

Riisitunturin pysäköintialue ja reittien lähtöpiste sijaitsevat osoitteessa Riisitunturintie, 97925 Tolva. Pysäköintialueelle ajetaan 3 km soratietä Patoniementien varresta, risteys on osoitteessa Patoniementie 180, Posio.

Pysäköintialueella on tilaa noin 200 autolle, ja se on mukana pysäköinnin maksullisuuden kokeilussa syksystä 2026 kevääseen 2027. Alue on käytössä koko vuoden ja sillä on talvikunnossapito. Tie lähtöpisteeseen aurataan talvisin, mutta keväisin kelirikko estää pääsyn yleensä huhtikuun lopulta toukokuun puoleen väliin. Julkisia kulkuyhteyksiä Riisitunturille ei ole.

Toinen lähtöpiste on Kirintövaaran pysäköintialue osoitteessa Kirikeskus, Kiririnteentie 1, 97900 Posio. Ajo-ohje löytyy Luontoon.fi-palvelusta, sillä navigaattorit antavat usein väärän ajo-ohjeen.

Kansallispuisto on luonnonsuojelualue, jossa jokaisenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa. Avotulen teko on ydinalueella sallittu vain huolletuilla, karttaan ja maastoon merkityillä tulentekopaikoilla käyttäen paikalle tuotua puuta. Maastopalovaroituksen aikana avotulen teko on kielletty kaikkialla. Retkikeittimen käyttö on sallittu siellä missä liikkuminenkin on sallittu. Pidän lemmikit aina kytkettynä, ja marjojen ja hyötysienien poimiminen on sallittu. Lisää käytännöistä kertoo jokamiehenoikeudet-sivuni kansallispuistojen osalta.

Mikä luonnossa on erityistä?

Erityistä ovat rinnesuot, tykkykuusikot ja kaukomaisemat. Kostean ilmaston vuoksi alueella on lukuisia rinnesoita, ja rinnesuot ovat Suomen edustavimpia. Kesällä rinnesoilla huojuvat tupasvillat.

Talven tykkylumen peittämät puut ovat kuin luonnon omia veistoksia. Kuusi viihtyy kosteissa ja viileissä olosuhteissa, ja sen kapeat alaspäin suuntautuvat oksat kestävät hyvin raskaita tykkyolosuhteita. Tykky alkaa kehittyä viimeistään lokakuussa.

Eteläisillä tuntureilla metsänrajan puuna on kuusi, ei koivu kuten pohjoisessa. Varsinaiset paljakat puuttuvat huipulta ja yksittäisiä puita kasvaa kaikkialla. Alueen paksusammalkuusikoiden edustavuus on erinomainen.

Minulle mieleen jäivät kesällä kapustarinnan ääni tunturinummella ja talvella tykkyyn pukeutuvat lakikuusikot. Lajistosta on tavattu muun muassa pohjankatinliekoa, tunturipajua, riekonmarjaa, sielikköä ja tunturivihvilää.

Vaihteluksi Pirkanmaan metsämaisemiin retkeä auttaa suunnittelemaan sivu Seitsemisen kansallispuiston reitit, yöpyminen ja pysäköinti.