Wednesday, 17 June
finlandblogi on itsenäinen uutissivusto, joka syntyi entisten paikallislehtitoimittajien j...

Presidentti Stubb allekirjoitti Suomen uuden rahapelilain – mitä seuraavaksi tapahtuu?

Kirjoittaja · June 4, 2026

Suomen rahapelikenttä kahlaa parhaillaan historiansa suurimmassa murroksessa, eikä paluuta entiseen enää ole. Presidentti Alexander Stubb pisti tammikuun 16. päivänä 2026 nimensä uuteen arpajaislakiin ja pani samalla pisteen vuosikausia velloneelle poliittiselle vääntämiselle. Tämä virallinen muste paperissa tarkoittaa sitä, että Suomi suuntaa nyt ryminällä kohti avointa lisenssijärjestelmää, jonka on määrä astua voimaan heinäkuussa 2027. Pelaajille, ulkomaisille pelifirmoille ja valtion talousnäkymiä kyttääville päättäjille tämä lakimuutos on jäätävän kokoinen uutinen. Se muuttaa pelisäännöt kerralla.

Laki, jota leivottiin vuosikausia kabineteissa

Tämä lakipaketti ei todellakaan syntynyt yhdessä yössä ennen Stubbin nimikirjoitusta. Kun Petteri Orpon hallitus istutettiin valtaistuimelle vuonna 2023, oli Veikkauksen monopoliaseman murentaminen jo valmiiksi kirjattu hallituksen työlistalle. Ongelman ydin oli niin sanotusti silmiinpistävä, sillä valtion oma pelifirma oli menettämässä otteensa digitaalisesta markkinasta. Suomalaiset klikkailivat itsensä yhä useammin ulkomaille rekisteröidyille nettikasinoille, jotka toimivat täysin kotimaisen syynin ja verottajan kouran ulottumattomissa. Se tarkoitti sitä, että maasta valuvan rahan määrä paisui vuosi vuodelta suuremmaksi ja suuremmaksi.

Lainvalmistelukoneisto rullasi hitaasti mutta varmasti eteenpäin. Matkaan mahtui sisäministeriön sisäisiä kuulemisia, eduskunnan valiokuntien loputtomia lausuntokierroksia ja lopulta virallinen hallituksen esitys, joka puskettiin uunista ulos maaliskuussa 2025. Saman vuoden joulukuun 16. päivänä eduskunta sitten äänesti uuden lain puolesta, ja tasan kuukautta myöhemmin Stubb sinetöi paketin virallisella allekirjoituksellaan.

Mitä Stubbin nimenkirjoitus käytännössä muutti?

Tuo tammikuinen allekirjoitus romutti lopullisesti vanhan tavan pyörittää rahapelejä Suomessa. Uusi laki repii markkinan kylmästi kahtia. Veikkaus saa pitää yksinoikeutensa tuttuihin lottopeleihin, raaputusarpoihin sekä fyysisiin pelikoneisiin ja pelisaleihin, joita näkee markettien tuulikaapeissa. Kaikki muu eli netissä pelattavat kolikkopelit, vedonlyönti ja hevosurheilu avataan vapaaseen kilpailuun kaikille niille toimijoille, jotka onnistuvat itselleen uuden suomalaisen pelilisenssin nappaamaan.

Pelifirmojen liikevaihdosta tullaan lohkaisemaan 22 prosentin suuruinen pelivero. Tällä tempulla valtio varmistaa, että nettikasinoihin upotetuista euroista jää jatkossa kunnon siivu meikäläisten omaan budjettiin sen sijaan, että rahat katoaisivat jonnekin veroparatiiseihin. Koko touhua alkaa valvoa uusi Lupa- ja valvontavirasto, joka ottaa hoitaakseen lisenssien jakamisen ja sääntöjen noudattamisen valvonnan.

Hakemusten vastaanotto aloitettiin maaliskuun 2. päivänä 2026. Jos vilkaisee esimerkiksi aihetta käsittelevää Kasinopartion suomalaisen pelilisenssin infosivua, huomaa tilanteen etenevän vauhdilla. Ensimmäisten viikkojen aikana peräti 22 kasino-operaattoria oli jo jättänyt paperit sisään, ja Poliisihallitus huhkii hakemusten parissa aina maaliskuuhun 2027 saakka.

Aikajana kohti heinäkuuta 2027

Uudistuksen jalkauttaminen etenee tarkasti käsikirjoitetun kaavan mukaan. Kasinofirmat ovat saaneet jättää lupahakemuksiaan maaliskuusta 2026 lähtien, ja viranomaisilla on vuosi aikaa seuloa hakijat läpi. Ne yritykset, joiden taustat todetaan puhtaiksi ja ehdot täyttäviksi, saavat luvan avata digitaaliset ovensa suomalaisille pelaajille virallisesti 1. heinäkuuta 2027.

Pelivalmistajilla on edessään hieman myöhäisempi takaraja. Heidän pitää anoa oma suomalainen lisenssinsä maaliskuusta 2027 alkaen, ja takaraja annettujen vaatimusten täyttämiselle on asetettu heinäkuuhun 2028. Tämän päivämäärän jälkeen suomalaisilla lisenssikasinoilla ei saa enää pyöriä muiden kuin lisensoitujen pelistudioiden pelejä.

Mitä uudet säännöt merkitsevät tavalliselle suomalaiselle pelaajalle?

Pelaajan näkökulmasta kaikkein konkreettisin ja näkyvin muutos koskee bonuksia. Nykyisen Veikkauksen monopolin aikana kaiken maailman ilmaiskierrokset ja talletusbonukset on tylysti kielletty lailla. Uusi järjestelmä kuitenkin sallii ne, mutta hommaan lyödään tiukat rajat. Bonusten kierrätysvaatimus saa olla korkeintaan 5-kertainen. Tämä katto on vedetty tarkoituksella todella matalalle, kun sitä vertaa kansainvälisen kasinoalan normaaliin 30 tai 40 kertaa kierrätettävään vaatimukseen. Näin bonukset pysyvät järkevinä, eikä niihin voida piilottaa sellaisia suorastaan ryöstömäisiä sääntörakenteita, joita näkee sääntelemättömillä villin lännen sivustoilla.

Voitot suomalaisen lisenssin kasinoilta pysyvät jatkossakin täysin verovapaina, mikä noudattelee samaa linjaa kuin nykyinen käytäntö ETA-alueen (Euroopan talousalue) sisäisten, esimerkiksi Maltan tai Viron lisensseillä toimivien pelipaikkojen kanssa. Pelaajilla on myös paljon selkeämpi turvaverkko takanaan, jos jokin menee vikaan rahansiirroissa tai pelien toiminnassa. Kaikki lisensoidut toimijat ovat nimittäin saman kotimaisen viranomaisen peukalon alla, jolloin valitukset käsitellään omalla äidinkielellä täällä Suomessa.

Miksi vanha järjestelmä oli pakko kuopata?

Kun katsotaan tilannetta pelkkien kylmien lukujen valossa, oli monopolin murtuminen täysin väistämätöntä. Kyse on puhtaasti markkinaosuuksista. Vuonna 2021 Veikkaus hallitsi vielä noin 65 prosenttia kaikesta Suomessa tapahtuvasta rahapelaamisesta. Vuoteen 2025 tultaessa tämä osuus oli romahtanut arviolta 51 prosenttiin, eikä syöksykierre näyttänyt laantumisen merkkejä.

Sellainen monopoli, joka hallitsee hädin tuskin puolta siitä markkinasta, jota sen pitäisi alun perin suojella ja hallita, ei yksinkertaisesti kykene suojelemaan pelaajia peliongelmilta saati pitämään verorahoja kotimaassa. Uusi lisenssijärjestelmä on Suomen suora vastaus tähän pitkään jatkuneeseen vuotoon. Tammikuussa allekirjoitettu laki tulee pistämään koko rahapelikentän uusiksi vuoden 2027 puolivälistä alkaen. Se on se elinehto, jota ilman emme pärjää digitaalisessa ajassa.

Katso myös