Seitsemän veljeksen vaellusreitti: pituus, reitti ja taukopaikat

Kuinka pitkä Seitsemän veljeksen vaellusreitti on?

Olen hahmotellut tätä reittiä vihkooni pidempänä kokonaisuutena, en yksittäisenä iltalenkin reittinä. Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan Nurmijärven kautta kulkeva Seitsemän veljeksen vaellusreitti vie Nurmijärven jylhiin metsiin ja rauhallisille harjuille, joita Aleksis Kivi aikoinaan kuvasi kirjoissaan.

Nurmijärven kunnan alueella osuus on noin 33 km pitkä ja vaativuudeltaan keskivaativa. Kokonaisuudessaan tämä Aleksis Kiven kotiseudun läpi vievä reitti on noin 90 kilometrin pituinen, ja se sopii sekä päiväretkeilijöille että pidempään vaellukseen.

Minulle tämä tarkoittaa, että en yrittäisi kuitata koko matkaa yhdellä kertaa. Olen tottunut vaelluksella jakamaan pitkät reitit päivämatkoihin, ja tässä noin 90 kilometrin kokonaisuus taipuisi luontevasti joko useampaan päiväretkeen tai yhteen pidempään vaellukseen. Vertailukohtana Karhunkierros näyttää, miten paljon päivämatkojen suunnittelu vaikuttaa jaksamiseen.

Missä reitti kulkee?

Reitti kulkee vaihtelevissa maalais- ja metsämaisemissa, kallioilla ja koskien rannoilla. Luontoon.fi-sivun mukaan reitillä voi nauttia rauhallisesta retkitunnelmasta ja tutustua kansalliskirjailijan kotiseutuun luonnon keskellä.

Nurmijärven esitteen mukaan reittiä pääsee pohjoiseen mentäessä Hyvinkäälle sekä etelään päin mentäessä aina Helsinkiin asti. Luontoon.fi-sivuilla reitistä on useampia osuuksia, jotka liittyvät toisiinsa: Nurmijärven noin 33 km osuuden lisäksi reitti kulkee Hyvinkään ja Sveitsinpuiston suunnassa sekä Kylmäojan korven luonnonsuojelualueen ja Kylmäojanmetsän alueella Nurmijärvellä.

Karttaa katsoessani minua kiinnostaa erityisesti se, miten reitti yhdistää kulttuurimaiseman ja metsäosuudet. Siksi olen merkinnyt vihkooni, että tutustuisin ennen lähtöä reitin varrella oleviin kulttuurihistoriallisiin ja luontokohteisiin.

Onko reitti merkitty?

Reitin varrella on opasteita, mutta vaellukselle suositellaan ottamaan mukaan reittikartta. Tämä on minulle tuttu yhdistelmä monilta muiltakin reiteiltä: opasteet auttavat risteyksissä, mutta paperinen tai ladattu kartta antaa kokonaiskuvan.

Nomadi-sivustolta löytyy kartta ja tietoa reitin varrella olevista kulttuurihistoriallisista ja luontokohteista. Olen kirjoittanut itselleni muistiin, että lataisin tai tulostaisin kartan etukäteen ja katsoisin siitä päiväetapit, mahdolliset oikaisut ja paluuyhteydet.

Kun suunnittelen Kolmen vuoren vaelluksen kaltaisia pidempiä reissuja, kirjaan vihkooni aina matkan, ajan, sään ja sen, mitä tekisin toisin. Tämän reitin kohdalla ensimmäinen merkintä olisi kartan toimivuus: pysyinkö opasteilla ja kartalla koko ajan reitillä.

Mitä tauko- ja yöpymispaikkoja reitillä on?

Reitin varrelta löytyvät taukopaikat sekä ruokailu-, peseytymis- ja majoituspalvelut. Tieto on Nurmijärven kunnan esitteestä, ja sen perusteella suunnittelisin tämän vaelluksena, jossa yhdistyvät maastossa olevat taukopaikat ja reitin varren palvelut.

Minä retkeilen usein niin, että päivämatkan varrella on selkeä taukopaikka, jossa syön eväät. Tässä houkuttaa juuri se, että reitti kulkee koskien rannoilla ja harjuilla, joissa tauko tuntuu levähdykseltä eikä vain pysähdykseltä. En ole vielä käynyt tällä reitillä, joten en nimeä yksittäisiä laavuja tai tulipaikkoja.

Pidempää vaellusta varten katsoisin etukäteen pakkauslistat retkelle ja miettisin, yöpyisinkö teltassa vai käyttäisinkö reitin varren majoituspalveluja. Hetta–Pallas-vaellusreitin kaltaisilla pitkillä reiteillä yöpymistavan valinta ratkaisee hyvin paljon rinkan painon. Tämän reitin kohdalla vertailisin rauhassa molempia vaihtoehtoja.

Sopiiko reitti päiväretkeilijälle?

Sopii. Luontoon.fi-sivun mukaan tämä kokonaisuudessaan noin 90 kilometrin pituinen reitti sopii sekä päiväretkeilijöille että pidempään vaellukseen. Siksi olen ajatellut aloittaa itse päiväretkistä Nurmijärven alueella.

Noin 33 km keskivaativa osuus Nurmijärvellä jakautuisi minun kunnollani kahteen tai kolmeen rauhalliseen päivään. Keskivaativa tarkoittaa tässä yhteydessä Nurmijärven kunnan käyttämää vaativuustasoluokkaa, ei minun omaa arviotani. Evon retkeilyalue sopii hyvin harjoitteluun juuri tällaisia keskipitkiä päiviä ennen pidempää reissua.

Koska en ole vielä kulkenut Seitsemän veljeksen vaellusreittiä, se on minulla listalla nimenomaan Aleksis Kiven maisemien vuoksi. Suunnittelisin ensimmäisen retken niin, että kulkisin pätkän maalaismaisemasta metsään ja takaisin, kirjoittaisin havainnot reittivihkooni ja päättäisin vasta sitten, milloin lähtisin koko osuudelle.

Merellä ja saaristossa liikkuminen on ihan eri juttu kuin metsäpolkujen tallaaminen, joten olen silmäillyt myös Björkö–Panike-vaellusreittiä joskus myöhemmän saaristoreissun innoittajana.