Kintulammin retkeilyalue (Tampere): reitit, laavut ja pysäköinti

Missä Kintulammin retkeilyalue on?

Kintulammin luonnonsuojelualue sijaitsee entisen Teiskon kunnan alueella, reilut 20 kilometriä Tampereen keskustasta koilliseen. Tampereen kaupungin sivun mukaan alue on Teisko-Aitolahden suunnalla, ja se rauhoitettiin kaupungin lahjana 100-vuotiaalle Suomelle 18.4.2018.

Kintulammin ja viereisen Vattulan luonnonsuojelualueiden yhteispinta-ala on 608,5 hehtaaria. Se tekee kokonaisuudesta Pirkanmaan kolmanneksi suurimman luonnonsuojelualueen Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen jälkeen. Minulle juuri laaja yhtenäinen metsäalue on syy, miksi kohde on noussut listalleni Reitit ja päiväretket -suunnitelmien rinnalle.

Käytännössä suunnittelen päiväretkeä, en pitkää vaellusta. Vertailen reittejä kotona kartalta samalla tavalla kuin muitakin lenkkejä, kuten Vallonjärven luontopolkua, jotta osaan valita lähtöpisteen oikein.

Mistä pysäköin ja miten reitille pääsee?

Alueella on kaksi parkkipaikkaa: P1 Keltolahdentiellä ja P2 Kintulammentiellä. Navigointiin sopivat osoitteet ovat Keltolahdentie 47 Kortejärven puolella ja Kintulammentie 378 Saarijärven puolella. Molemmilla pysäköintialueilla on kuivakäymälä ja opastaulu.

Pysäköintialueet ovat rajalliset ja alueelle johtavat tiet kapeita, ja teillä on kohtauspaikkoja. Siksi lähtö kannattaa ajoittaa väljään aikaan ja varata pysäköintiin malttia. P2:lle kuljetaan Viitapohjan tiehaarasta Pulesjärventietä ja sen jälkeen Kintulammentietä.

Reitit on opastettu viitoin, ja viitat on tehty heijastavasta materiaalista. Reitistö muodostaa useita vaihtoehtoisia lenkkejä, yhteensä 18 kilometriä opastettua reitistöä pitkospuupolkuineen. Minä lähtisin todennäköisesti P1:ltä, koska sieltä pääsee lyhyelle esteettömälle osuudelle.

Mitä laavuja ja tulipaikkoja alueella on?

Alueella on neljä–viisi laavua tulipaikkoineen. Nimeltä mainittuja laavuja ovat Kirkkokivi, Kaukaloisten kallio, Saarijärvi ja Kintulammi. Lisäksi Kaulamoisen rannalla on kaksi lisätulipaikkaa, Ylä-Kaulamoinen ja Ala-Kaulamoinen.

Kirkkokiven laavu toimii alueen keskuspaikkana. P1-pysäköintialueelta Kirkkokiven laavulle johtava reitti on toteutettu esteettömänä kivituhkapolkuna, ja esteetön osuus on noin 300 metriä. Alueella on yhteensä noin 300 metriä esteetöntä polkua.

Laavu- ja tulipaikkakokonaisuuksien yhteydessä on puuliiterit ja kuivakäymälät. Alueella on myös vuokrattavat eräkämpät Kintulammin maja ja Kortejärven tila. Minä vertaan taukopaikkojen rakennetta mielessäni esimerkiksi Hannusmetsän luontopolun taukopaikkoihin.

Mitkä säännöt Kintulammilla pitää tietää?

Luonnonsuojelualueella leiriytyminen ja avotulenteko on sallittu vain erikseen osoitetuilla paikoilla. Marjojen ja sienten kerääminen on sallittu, mikä sopii minulle hyvin syksyn retkisuunnitelmiin.

Alueella tulee pysyä pitkospuilla ja poluilla, pitää lemmikit kytkettyinä ja ihailla kasveja poimimatta. Alueella kielletään muun muassa metsänhakkuu, lahopuun poistaminen ja muu kasvien ja kasvinosien ottaminen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että tulia pidetään vain laavujen tulipaikoilla ja merkityillä tulipaikoilla ja muu oleskelu keskitetään poluille. Minulle sääntöjen selkeys on plussaa, kun vertailen uusia kohteita Pieneen Karhunkierrokseen, jossa reitillä pysyminen on samalla tavalla retken perusta.

Minä jatkan sääntöjen vertailua, ja kiinnostuin polusta sekä luontotornista näkymineen Espoonlahdelle, joten seuraavaksi kurkkaan Espoonlahden luonnonsuojelualueen reitteihin, luontotorniin ja sääntöihin.