Hanikan luontopolku: reitti, lintutorni ja pysäköinti

Millainen on Hanikan luontopolku?

Hanikan luontopolku on Espoon kaupungin mukaan 5 km pitkä ja vaativuudeltaan keskitasoa. Luontoon.fi-sivun kuvauksen mukaan luontopolku kulkee vaihtelevissa maastoissa pitkospuilla, metsissä ja kallionlailla. Sama kuvaus toteaa, että polku soveltuu parhaiten hyväkuntoisille ja -jalkaisille.

Minulle juuri tuo vaihtelevuus tekee kohteesta kiinnostavan. Pitkospuut, metsäosuudet ja kallionlaki samalla kierroksella tarkoittavat, että reittivihkooni tulisi monenlaista maastoa lyhyelle matkalle. Vertailen mielessäni usein eri luontopolkuja, kuten Bergön luontopolkua ja Oittaan luontopolkua, ja mietin, miten Hanikan maasto asettuu niiden rinnalle.

Kun suunnittelen päiväretkeä, katson ensin pituuden ja lähtöpisteen, sitten vasta varsinaisen kierroksen. Tässä kohdassa Reitit ja päiväretket auttaa minua hahmottamaan, millaiseen viikonloppuun viiden kilometrin merkitty kierros sopii.

Mistä reitille pääsee ja missä voi pysäköidä?

Espoon sivun mukaan polun voi aloittaa mistä tahansa kohtaa ja kulkea vain osan. Tämä on minulle tärkeä tieto, koska en aina ehdi kiertää koko lenkkiä. Voin valita pätkän sään ja aikataulun mukaan.

Lähtöpaikkoina mainitaan Suinonsalmen pysäköintialue ja Hanikan kuntoradan pysäköintialue. Lisäksi polulle pääsee Soukasta ja Soukansalmesta. Ajantasaiset reitin tiedot löytyvät Espoon omalta sivulta.

Kirjaan reittivihkooni aina tarkan lähtöpisteen, matkan ja ajan. Siksi minulle on hyödyllistä, että vaihtoehtoja on useita. Jos lähtisin liikkeelle Suinonsalmesta, merkitsisin sen sivun yläreunaan, jotta myöhemmin näen, mistä kohtaa kierroksen aloitin. Samalla tavalla olen kirjannut muistiin esimerkiksi Haukkavuoren luontopolun lähtöpaikan.

Miten reitti on merkitty maastossa?

Espoon kaupungin mukaan reitti on merkitty opastein. Minulle merkitty reitti tarkoittaa sitä, että voin keskittyä maastoon ja opastauluihin enkä kartan jatkuvaan tarkistamiseen.

Polun varrella on 14 opastaulua. Luen taulut yleensä hitaasti ja pysähdyn jokaisen kohdalla, joten varaan aikaa enemmän kuin pelkkä kilometrimäärä antaisi olettaa. Opastaulut tekevät polusta minulle luontopolun sanan varsinaisessa merkityksessä: kävelyn lisäksi saan tietoa ympäristöstä.

Muillakin merkityillä reiteillä, kuten Kivinokan luontopolulla, selkeä merkintä helpottaa erityisesti risteyksissä. Hanikan kohdalla ajatus on sama: seuraan opasteita ja tarkistan tarvittaessa, olenko yhä samalla polulla, jos edessä on valinta.

Mitä reitin varrella on?

Espoon sivun mukaan reitin varrella on 14 opastaulun lisäksi lintutorni. Kuvauksessa lintutornia luonnehditaan vesilintujen tarkkailuun sopivaksi paikaksi. Minä en ole lintuharrastaja, mutta torni kiinnostaa minua taukopaikkana ja katselukohtana.

Suunnittelisin retken niin, että kävelisin rauhassa taululta taululle ja pitäisin pidemmän pysähdyksen lintutornilla. Ottaisin mukaan juotavaa ja syötävää sekä istuinalustan, koska laavua tai tulentekopaikkaa ei tällä polulla mainita. En siis suunnittele ruoanlaittoa, vaan lyhyen tauon.

Pidempiin vaelluksiin valmistautuessani kertaan aina varusteet erikseen, ja siinä Pakkauslistat retkelle on minulle käytännöllinen apu. Hanikan kaltaiselle viiden kilometrin polulle pakkaisin kevyesti, mutta kirjoittaisin silti vihkoon, mitä otin mukaan ja mitä tekisin toisin. Vertailukohtana mietin esimerkiksi Pientä Karhunkierrosta, jossa tauot rytmittävät myös päivää.

Minä pohdin Hanikan lintutornia etukäteen, sillä haluan tarkkailla lintuja niiden ehdoilla häiritsemättä. Kertaan vielä lintutornien tarkkailua, Tornien taistoa ja kiikareita ennen lähtöä.