Kaamos ja yötön yö: missä, milloin ja millaista valo on

Missä kaamos on ja kuinka kauan se kestää?

Ilmatieteen laitoksen mukaan Lapissa napapiirin pohjoispuolella vallitsee kaamos, jolloin aurinko ei pitkiin aikoihin nouse taivaanrannan yläpuolelle. Ero pohjoisen ja napapiirin lähellä olevien alueiden välillä on suuri, ja siksi ajankohdan valinta ratkaisee paljon.

Nuorgamissa kaamosta kestää melkein kaksi kuukautta, 25.11.–17.1. Lähempänä napapiiriä kaamosaika on lyhyempi. Sodankylässä kaamos kestää vain neljä päivää juuri ennen joulua.

Minulle tämä tarkoitti sitä, että suunnittelin matkan kalenterin kanssa. Jos haluan pitkän pimeän ajan, suuntaan kauas pohjoiseen. Jos haluan maistaa kaamosta lyhyesti, Sodankylän seutu riittää. Talviretkeily tuntuu aivan erilaiselta, kun päivä ei valkene ollenkaan samalla tavalla kuin kotona Kuopiossa.

Millaista valo on kaamoksen aikaan?

Kaamos ei ole minulle täyttä mustaa pimeää. Ilmatieteen laitoksen kysymyspalstan mukaan Lapissa sydäntalvella, kun aurinko ei juuri näyttäydy, keskipäivän aikaan on hämärää muutama tunti. Se hämärä on sinistä ja pehmeää, ja maiseman muodot erottuvat yllättävän hyvin.

Luontoon.fi-sivun mukaan Rovaniemellä talvipäivänseisauksen aikaan on noin 20 tuntia pimeää, ja pohjoisimmilla alueilla aurinko ei nouse lainkaan. Vertailuna talvipäivän seisauksena päivän kesto Helsingissä on alle 6 tuntia. Ero etelään on siis suuri, vaikka Helsingissäkin päivät ovat lyhyitä.

Minä opin kulkemaan hämärän ehdoilla ja lyhentämään päivämatkaa. Lumikenkäily keskipäivän hämärässä on rauhallista, kun kiire valon perässä jää pois. Pimeä aika sopii myös revontulien katseluun, sillä Ilmatieteen laitoksen mukaan päivänvalo estää keskipäivän revontulten havaitsemisen muualla kuin talven pimeimmillä kaamosalueilla.

Missä ja milloin yötön yö näkyy?

Keskikesällä on yötön yö, jolloin on valoisaa myös keskiyöllä. Ilmatieteen laitoksen mukaan yöttömän yön raja saavutetaan napapiirillä Rovaniemen kohdalla. Tarkalleen ottaen yötöntä yötä vietetään myös napapiirin eteläpuolella Tornio–Kuusamo-linjalla.

Nuorgamissa yötön yö alkaa 16.5. ja päättyy 29.7. Se on pitkä jakso, yli kaksi kuukautta. Kesäpäivän seisauksen aikaan päivän pituus on Helsingissäkin melkein 19 tuntia, joten valoa riittää etelässäkin, mutta keskiyön valoisa yö kuuluu pohjoiseen.

Minusta yöttömässä yössä parasta on ajan katoaminen. Kun keskiyölläkin on valoisaa, iltaretki venyy huomaamatta. Tähän kohtaan vuodenkiertoa sopii minulle hyvin myös Ruska-aika Lapissa myöhemmin syksyllä, kun valo taas vähenee nopeasti ja maisema muuttuu.

Miten valitsen ajankohdan retkelle?

Ilmatieteen laitoksen kysymyspalstan mukaan kaamos jää noin puoli leveysastetta napapiirin pohjoispuolelle, ja vastaavasti kesällä keskiyön aurinko näkyy puolisen astetta napapiirin eteläpuolellakin. Siksi Rovaniemi on hyvä raja paikkaa hahmottaessa: pohjoispuolella ollaan kaamoksen ja keskiyön auringon alueella eri tavalla kuin eteläpuolella.

Jos kaipaan pimeää ja hämärää, valitsen ajan väliltä 25.11.–17.1. ja suuntaan pohjoiseen. Jos kaipaan valoa, valitsen ajan väliltä 16.5.–29.7. Molempina aikoina kuljen lyhyitä matkoja ja pysähdyn usein katselemaan valoa.

Minä varaudun siihen, että talvella pimeää on paljon ja kesällä valoa on paljon. Jäällä liikkuminen retkellä kuuluu minulla talven suunnitelmiin, kun taas kesällä suunnittelen yöpymisen niin, että valoisassa yössä uni tulee silti. Valon määrä ratkaisee retken rytmin enemmän kuin mikään muu yksittäinen asia.