Saana ja Kilpisjärvi: reitit, luonnonsuojelualue ja leiriytyminen

Missä Saana ja Kilpisjärvi ovat?

Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan Saana ja Kilpisjärvi sijaitsevat Lapissa Enontekiössä. Kilpisjärven rannalta kohoava jyrkkäpiirteinen Saana muodostaa yhden suurtunturialueen tunnetuimmista maisemista.

Minulle tämä on se klassinen kuva, jossa tunturikoivumetsä, avoin paljakka ja kirkkaat vesistöt vuorottelevat. Maisemaa täydentävät horisontissa siintävät teräväpiirteiset Norjan ja Ruotsin huiput, ja Kilpisjärven vesistö yhdistää Suomen ja Ruotsin.

Kohde on minun listallani juuri siksi, että se yhdistää päiväretken keveyden ja suurtunturin mittakaavan. Saanan 1029 metriä korkea huippu kiinnostaa, mutta yhtä paljon kiinnostaa alava vesistömaisema sen juurella. Kun vertaan mielessäni tulevaa reissua aiempiin suunnitelmiini, vaellukselle valmistautuminen tuntuu tässä samalta: kartta esiin ja reitin luonne selväksi ennen lähtöä.

Millaisia reittejä alueella on?

Luontoon.fi-sivun mukaan Saanan ja Kilpisjärven retkeilyreitit kulkevat vaihtelevassa maastossa, ja tarjolla on luontopolku sekä retkeilyreittejä päiväretkistä pitkiin vaelluksiin. Aktiviteetteina mainitaan retkeily ja ulkoilu, hiihto sekä kalastus.

Minä lähtisin liikkeelle päiväretkiajatuksella, koska en ole käynyt kohteessa. Tutkisin ensin luontopolun linjauksen ja sitten pidemmät retkeilyreitit, ja miettisin ajan, korkeuseron ja sään vaikutusta omaan jaksamiseen. Kevättalvisin hankikannolle kutsuvat tunturit on mainittu erikseen hiihdon kohdalla, joten vuodenaika vaihtaisi suunnitelman täysin.

Muita mahdollisia aktiviteetteja ovat lumikenkäily, lintujen tarkkailu, marjastus ja sienestys, kasviharrastus, pyöräily, polkujuoksu, melonta ja soutu, uinti sekä moottorikelkkailu. Minä poimin tästä listasta itselleni retkeilyn, lintujen tarkkailun ja kasviharrastuksen, sillä Saanan ja Kilpisjärven alueella tavataan suurtunturialueen erityistä lajistoa korkeuserojen, maaperän ravinteiden ja merellisen ilmaston ansiosta. Pitkiä reittiviikkoja miettiessäni olen lukenut myös Hetta–Pallas-vaellusreitistä ja Karhunkierroksesta, jotka auttavat hahmottamaan eroa päiväretken ja vaelluksen välillä.

Mitä luonnonsuojelualue tarkoittaa retkeilijälle?

Retkikohde on luonnonsuojelualue. Alueen harvinaista kasvi- ja eläinlajistoa suojelevat Saanan rinteillä sijaitsevat luonnonsuojelualue ja lehtojensuojelualue.

Tärkein yksityiskohta suunnittelussa on, että jokaisenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa Saanan luonnonsuojelualueella ja Saanan lehtojensuojelualueella. Lisäksi Saanan luonnonsuojelualueella liikkuminen on kielletty 15.5.–1.9. välisenä aikana.

Minä tarkistaisin siksi reittikartan rajaukset erityisen huolella ennen kuin lupaan itselleni huiputusta. Vertailukohtina pidän Katikankanjonin vaellusreittiä ja Pinkjärven vaellusreittiä, mutta Saanan rajoitukset tarkistan erikseen. Lähellä on myös Mallan luonnonpuisto Kilpisjärven kupeessa, jossa liikkuminen on sallittu 16.5.–31.10. jalkaisin merkittyä reittiä pitkin.

Missä saa yöpyä ja tehdä tulet?

Tilapäinen leiriytyminen jokaisenoikeuksilla on sallittu lukuun ottamatta Saanan luonnonsuojelualuetta ja Saanan lehtojensuojelualuetta. Mallan luonnonpuistossa leiriytyminen on sallittu vain merkityllä alueella Guohkkemašjávri / Kuohkimajärven autio- ja varaustupien pihapiirissä.

Minä suunnittelisin yöpymisen tämän perusteella niin, että yöpymispaikka on selvästi suojelualueiden ulkopuolella. Palveluissa mainitaan retkeilyrakenteet, yöpyminen, ravintolat ja kahvilat, varusteiden vuokraus sekä opas- ja elämyspalvelut, joten tarkistaisin Luontoon.fi-sivulta, mitä rakenteita omalle reitilleni osuu.

Tulentekoon pätee ohje, että tulet tehdään vain sallituilla paikoilla. Ennen tulentekoa tarkistetaan aina voimassa oleva maastopalovaroitus, ja maastopalovaroituksen aikana tulen saa tehdä vain hormillisissa kotarakennuksissa. Mallan luonnonpuistossa avotulen teko on kielletty. Lisäksi pakkaisin mukaan roskapussin ja veisin roskat mennessäni kierrätyspisteeseen, kuten ohje neuvoo.

Mitä sääntöjä en unohtaisi?

Vierailijan muistilistan mukaan lemmikit pidetään aina kytkettynä, ja mukaan muistetaan myös koirankakkapussi. Alueella varaudutaan matkapuhelinverkon katvealueisiin, joten mukana pidetään paperikartta ja kompassi.

Minulle tärkeä kohta on saamelaisen kulttuuriympäristön huomioiminen. Ohjeen mukaan noudatetaan hyviä käyttäytymistapoja eikä vahingoiteta saamelaisten pyhiä paikkoja. Se tarkoittaa käytännössä rauhallista liikkumista ja paikkojen kunnioittamista.

Kun kokoan säännöt yhteen, lista on selkeä: luonnonsuojelualueen rajoitukset, liikkumiskieltoaika, leiriytymisrajaukset, tulentekopaikat ja maastopalovaroitus, roskien vieminen pois, koiran kytkeminen sekä kartta ja kompassi katveiden varalle. Vertailukohtana minulla on myös Björkö–Panike-vaellusreitti.

Kun vertaan näitä sääntöjä muihin suojelualueisiin, kurkkaan seuraavaksi Korouoman reitit, luonto ja vierailijan muistilista, sillä se on myös luonnonsuojelualuetta omine sääntöineen.