Kevon kanjoni ja Kevon reitti: reitit, yöpyminen ja kulkuaika

Millainen on Kevon reitti?

Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan Kevon reitti on 58 km pitkä ja kestoltaan 3–5 päivää. Vaativuusluokka on vaativa, ja kuvauksessa reittiä kutsutaan erittäin vaativaksi. Minulle se tuntui juuri siltä: reitti laskeutuu useita kertoja alas kanjonin pohjalle ja nousee jälleen ylös tunturipaljakalle.

Maisemallisesti reitti on erittäin kaunis. Se kulkee välillä kanjonin pohjalla ja välillä ylängöllä. Reitillä näkyvät Fiellun putous sekä Kevonseinä, jossa rotkolaakso avautuu näkymään reitille. Maisemassa vuorottelevat tunturikoivikko, avotunturi, mäntymetsä ja rotkolaakso, ja matkalla näkyvät putoukset ja jyrkät kallioseinämät.

Reitti kulkee useissa paikoissa lähellä jyrkänteen reunaa, jyrkkää kalliota tai jyrkkiä portaita pitkin. Paikoin se on vaikeakulkuinen. Kevojoki ylitetään kolmesti, ja joen ylityskohdissa on vaijerikahlaamot. Kokeneelle vaelluksella kulkijalle tämä on hieno, mutta raskas kokonaisuus, jota ei kannata verrata etelän helppoihin rengasreitteihin.

Reitti on merkitty oransseilla maalimerkeillä sekä oransseilla tolpilla. Luonnonpuistossa liikkuminen on sallittu vain merkittyjä reittejä pitkin, ja myös leiriytyminen on sallittua ainoastaan merkittyjen tauko- ja tulentekopaikkojen välittömässä läheisyydessä. Tämän rajauksen ymmärtää, kun näkee herkän tunturiluonnon läheltä.

Mikä on Kevon kanjoni?

Kevon luonnonpuisto sijaitsee Utsjoen tunturiylängöillä. Sen ydinalueen muodostaa yli 40 km pitkä ja paikoin lähes 80 metriä syvä kanjonimainen rotkolaakso, jonka pohjalla virtaa Kevojoki. Metsähallituksen Luontoon.fi-sivun mukaan Kevon kanjoni on yksi maamme mahtavimmista geologisista muodostumista.

Puiston perustamisen tarkoituksena on Kevon kanjonin ja sitä ympäröivän herkän tunturiluonnon suojelu. Muu osa puistoa on kurujen halkomaa tunturiylänköä, ja paikoitellen on laajoja tundramaisia paljakkasoita. Alueella on avotuntureita, tunturikoivikoita ja tundramaisia paljakkasoita.

Luonnonpuistossa on kaksi vaativaa ja merkittyä retkeilyreittiä sekä Sulaojan luontopolku. Kahden reitin yhteispituus on 100 km. Päiväretkelle voi suunnata Sulaojan luontopolulle. Minulle kanjoni avautui parhaiten juuri reitiltä käsin: ensin ylänköä, sitten rotkolaakso ja Kevojoki alhaalla. Samalla tavalla kuin Katikankanjonin vaellusreitillä maisema muuttuu askel askeleelta.

Milloin Kevon reitti on kuljettavissa?

Reitti on kuljettavissa vain sulan maan aikaan. Liikkuminen on sallittu jalan vain merkityllä reitillä 15.6.–15.10. välisenä aikana. Reitillä ei ole talvikunnossapitoa, ja kulkeminen ei ole turvallista talvella.

Ajoitin käyntini sulan maan kauteen. Reittitiedot ovat Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelussa. Käytännössä tämä tarkoittaa kesäkauden vaellusta, jolloin oranssit maalimerkit ja oranssit tolpat erottuvat maastossa. Talvella tilanne on toinen, sillä Kevon luonnonpuistossa hiihtäjälle on tarjolla mittaamaton määrä umpihankea.

Luonnonpuistossa on varauduttava matkapuhelinverkon katvealueisiin, ja mukaan kehotetaan ottamaan paperikartta ja kompassi. Minä pakkaan kartan aina päällimmäiseksi, ja sama pakkauslistat retkelle -rutiini toimii täälläkin. Ennen tulentekoa tarkistan aina voimassa olevan maastopalovaroituksen, sillä maastopalovaroituksen aikaan tulenteko on kielletty.

Missä yövyt ja pidät tauon?

Reitin varrella on tulentekopaikkoja, ja tulenteko on sallittu ainoastaan merkityillä tulentekopaikoilla. Leiriytyminen on sallittua ainoastaan merkittyjen tauko- ja tulentekopaikkojen sekä tupien välittömässä läheisyydessä. Taukopaikkojen lähellä on merkittyjä telttailualueita.

Reitin tupapalvelu on Ruktajärven autiotupa. Minä yövyin pääosin teltassa merkityillä telttailualueilla ja pidin tuvan varalla. Samaa rytmiä suunnittelisin myös pitkälle Hetta–Pallas-vaellusreitille: kävelyä, tauko tulentekopaikalla ja yö telttailualueella.

Reitillä on käymälöitä, mutta wc-paperi pitää tuoda itse. Reitillä ei ole jäteastioita, joten roskapussi pitää tuoda ja roskat viedä mennessä. Luonnonpuistossa ei ole lajittelupisteitä. Vettä saa tunturipuroista, ja veden keittämistä suositellaan. Minä join keitettyä purovettä ja kannoin roskat koko matkan mukana.

Miten suunnittelen Kevon vaelluksen?

Kevon luonnonpuisto on vaativa retkeilykohde. Minä luin reittikuvauksen huolella ja suhteutin 58 km matkan ja 3–5 päivän keston omaan kuntooni. Reitti on erittäin vaativa nousujen ja laskujen vuoksi, joten en suunnitellut pitkiä päivämatkoja.

Luonnonpuisto on luonnonsuojelualue, joka on perustettu luonnonsuojelua ja tutkimusta varten. Jokaisenoikeudet eivät ole alueella sellaisenaan voimassa. Alueella on liikkumisrajoituksia, ja liikkuminen on sallittu vain merkityillä reiteillä. Koirat on pidettävä aina kytkettynä, ja koirien jätökset tulee siivota poluista sivummalle.

Alueella on huomioitava myös saamelainen kulttuuriympäristö. Saamelaisille pyhä Sulaojan lähde ympäristöineen sijaitsee puistossa, ja pyhillä paikoilla käyttäydytään kunnioittavasti. Minulle tämä oli tärkeä osa retken tunnelmaa. Jos kaipaat kevyempää vaihtoehtoa, Karhunkierros ja Kukuljärven vaellusreitti ovat erilaisia, mutta Kevon rauha ja rotkolaakso ovat omaa luokkaansa.

Kun kaipaan Kevon rotkolaakson jälkeen merellisempää maisemaa, tutkin mielessäni Björkö–Panike-vaellusreittiä, joka kulkee Merenkurkun maailmanperintöalueella ja tarjoaa varrella laavuja ja keittokatoksia.